Väestön ennustaminen on näennäisen helppoa. Voimme varsin hyvin ennustaa, kuinka väestömme vanhenee. Lähivuosien suurten ikäluokkien hoivan tarpeen kasvu on jo hyvin tiedossa.
Toisaalta varsinaiset väestön kehitykseen vaikuttavat tekijät yllättävät hyvin usein. Näin on tapahtunut näyttävästi Suomessa juuri nyt. Viime vuonna ja alkuvuonna maahanmuutto ja syntyvyys ovat tehneet yllättäviä uusia ennätyksiä.
Viime vuonna ja kuluvan vuoden alkukuukausina lapsia on syntynyt ennätyksellisen vähän. Syntyvyys on laskenut jo runsaat 30 prosenttia vuodesta 2010.
Jos lasku jää pysyväksi, tällä on suuria ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltion resurssit tulevat ohjautumaan uudella tavalla. Varhaiskasvatuksen kysyntä on jo laskenut dramaattisesti. Seuraavaksi vähenevät peruskoulun ensimmäisen luokan aloituspaikat. Lapsia ei riitä täyttämään kouluja. Tämän jälkeen korkeakouluissa on entistä isompi pula halukkaista suomalaista, jotka haluaisivat nykyisiin koulutusohjelmiin.
Maahanmuutto ei tule korvaamaan nopeasti aukkoa näissä ikäluokissa. Maahanmuuttajat ovat iältään vanhempia. Ukrainalaiset pakolaiset ovat poikkeus. Syntyvyyden lasku on tehnyt tilaa ukrainalaisten lapsille suomalaisissa kouluissa.
Toinen, väestön koon kannalta vastakkainen yllätys on tapahtunut maahanmuutossa. Viime vuonna tehtiin ennätyksiä Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa. Tilastokeskus rekisteröi nettomaahanmuutoksi noin 35 000 ihmistä. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin aikaisempina vuosina tai mitä väestöennusteissa on oletettu maahanmuutosta.
”Syntyvyyden lasku on tehnyt tilaa ukrainalaisten lapsille suomalaisissa kouluissa.”
Tilastokeskuksen rekisteröimän maahanmuuton päälle tulevat lisäksi vielä yli 45 000 ukrainalaista, jotka eivät vielä olleet saaneet kotikuntaa. Viime vuonna Suomeen tuli siis yli 80 000 ihmistä eli muuttajia oli noin Porin asukasmäärän verran.
Suomeen tullaan lähinnä Euroopasta ja Aasiasta. Aasian rooli on selvästi kasvanut. Hyvin todennäköisesti kasvu on perustunut työperäisen maahanmuuton kasvuun, jossa yritykset ovat aktiivisia työvoiman hakijoita.
Suomessa ei ole käytössä Kanadan tai Australian kaltaista maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää, mutta työvoimaa maahan tuovat yritykset tekevät valintaa.
Maahanmuuton ja syntyvyyden muutokset ovat niin isoja, että väestöennusteet menevät uusiksi. Samalla muuttuvat esimerkiksi julkisen sektorin kestävyysvajetta ja eläkejärjestelmää koskevat pitkän aikavälin laskelmat.
Tilastokeskus päivittää säännöllisesti väestöennusteista. Seuraava ennuste olisi tulossa vuonna 2024. Olisiko aika päivittää ennustetta nopeammin siten, että ne olisivat jo tänä vuonna uuden hallituksen käytössä? Tarve on ilmeinen.
Kirjoittaja on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
