Miten Alkolle käy, jos sen suurin myyntivaltti avataan kilpailulle? Listasimme seitsemän kysymystä ja vastausta.
Ruokakaupan etujärjestö Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on kampanjoinut vaalien alla isosti viinien tuomista ruokakauppaan. Myös nykyisten kansanedustajien joukossa muutokselle on löytynyt kannatusta.
Mutta rusinaa ei voi irrottaa pullasta, vaan samalla kyse on väkevien myynnistä ja Alkon kohtalosta. Näin näkevät Alkoholitutkimussäätiön ja THL:n asiantuntijat.
Listasimme seitsemän kysymystä siitä, mitä alle 15-prosenttisten alkoholijuomien vapauttamisesta seuraisi.
1. Kaupan tulot kasvaisivat miljoonilla
PTY on arvioinut, että kaupalle siirtyisi noin puolet Alkon viinimyynnistä, jos viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin.
Se tarkoittaisi kaupalle 300–350 miljoonan euron myyntiä vuodessa – joskin summasta puolet olisi veroja, huomauttaa PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto.
– Tarkkaa arviointia vaikeuttaa se, että Alkolta ei saada euromääräisiä lukuja viinin myynnistä, Luoto lisää.
2. Alkon idea vesittyisi
Vuonna 2022 Alko myi kaikkiaan 80,3 miljoonaa litraa juomia. Tästä noin 60 prosenttia, eli 49,8 miljoonaa litraa oli mietoja viinejä.
Jos tästä myynnistä suurin osa siirtyisi päivittäistavarakauppaan, olisi Alkon olemassaolon perusteleminen vaikeampaa, arvioi Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen.
Yksi näkökulma tulee EU:sta.
– Suomi on perustellut EU:lle Alkon olemassaoloa kansanterveyshaittojen vähentämisellä. Jos suurin osa juomista myydään päivittäistavarakaupassa, perustelu alkaa ontua.
Alkolta vietiin jo yksi kulmakivi vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa, kun 5,5-prosenttiset lonkerot ja vahvat oluet vapautettiin ruokakaupan myyntiin.
Valviran tilastoista selviää (siirryt toiseen palveluun), että 5,5-prosenttisen lonkeron myynti puolittui Alkossa ja kasvoi heti rajusti päivittäistavarakaupan ja kioskien puolella.
Vaikka vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynti kasvoi, kokonaisuudessaan myytyjen alkoholilitrojen määrä ei kasvanut vuonna 2018 Valviran tilaston perusteella.
3. Katoaako Alko maaseudulta – tai kokonaan?
– Kun merkittävä osa Alkon myynnistä ohjautuisi ruokakauppaan, Alkon pitäisi supistaa radikaalisti neuvovaa henkilökuntaa, laajaa viinivalikoimaa tai nykyisin maan kattavaa myyntiverkostoa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Pia Mäkelä.
Mäkelä pohtii, olisiko tällaisella heikennetyllä Alkolla edes kansan hyväksyntää, tai poliitikoilla halua puolustaa sitä tuomioistuimissa.
Jos Alko toimisi puhtaan liiketaloudellisesti, jäisi myymälöitä Alkoholitutkimussäätiön Lintosen mukaan lähinnä suuriin kaupunkeihin.
Mutta Alko ei toimi liiketalouden sanelemana vaan valtion poliittisessa ohjauksessa, Lintonen huomauttaa.
– Poliitikot voivat halutessaan päättää, että myymälöitä pidetään auki vaikka tappiolla, jos se katsotaan tärkeäksi.
PTY:n Kari Luoto ei usko, että muutos olisi Alkon kuolinisku.
– Jos EU sallii Alkon monopolin nykyisellä markkinaosuudella, yhtälailla EU sallisi sen pienemmälläkin, Luoto näkee.
4. Lisää limuviinaa?
Lintosen mukaan pelkistä viineistä puhuminen on harhaanjohtavaa, sillä lainsäädäntöä ei voi sitoa mihinkään juomatyyppiin. Vain prosenteilla on merkitystä.
Tarjolle ilmestyisi Lintosen ja THL:n Mäkelän mukaan hyvin todennäköisesti myös erilaisia alle 15-prosenttisia juomasekoituksia.
Lintonen arvioi, että valmiit juomasekoitukset todennäköisesti vähentäisivät väkevien myyntiä Alkossa, sillä yleensä väkeviä ei juoda raakana vaan niistä tehdään sekoituksia: gin tonicia, rommikolaa ja muita.
– Tämä on asia, joka on jäänyt Päivittäistavarakaupan kampanjassa aika vähälle huomiolle.
THL:n Mäkelä pohtii tilannetta, jossa esimerkiksi viinan valmistajalla on mahdollisuus myydä väkeväänsä jäljelle jääviin Alkoihin tai laimentaa se vahvuuteen, jota saisi myydä yli 6 000 kaupassa ja kioskissa.
– Tähän asti markkinatalous on toiminut niin, että sellaisia tuotteita valmistetaan, joille saadaan myyntiä.
5. Väkeviä vaikka väkisin
Kesko ja S-ryhmä eivät halua väkeviä. Niiden ja etujärjestö PTY:n mielestä väkevien yksinoikeus voisi pysyä Alkolla. THL:n Mäkelä ja Alkoholitutkimussäätiön Lintonen arvioivat, että Alkon monopoli ei olisi mahdollinen vain väkeville viinoille.
PTY:n toinen ehdotus olisikin lisenssijärjestelmä, jossa myyntiluville asetettaisiin ehtoja esimerkiksi tilojen järjestelyn tai lupamaksun kautta.
THL:n Mäkelän mielestä tällaista mallia kannattavien poliitikkojen pitäisi kertoa, miten myyntilisenssin saamista rajattaisiin.
– Esimerkiksi henkilökunnan ja maksujen kautta rajaaminen edistäisi kaupan keskittymistä entisestään.
6. Laskevatko hinnat?
PTY on arvioinut, että päivittäistavarakaupassa viini voisi olla keskimäärin 10 prosenttia edullisempaa kuin Alkossa.
Hintojen uskottiin laskevan myös silloin, kun vahvat oluet ja lonkerot tuotiin ruokakauppoihin. Tuolloin hallituksen esitysluonnoksessa (siirryt toiseen palveluun) uumoiltiin, että kilpailun vuoksi kauppoihin siirtyvien juomien hinnat laskisivat ”erikoistarjousmyynnissä” jopa yli 50 prosenttia.
Lintosen mukaan todellisuudessa merkittävää hinnanlaskua ei nähty.
Myös PTY:n Kari Luoto myöntää, että lonkeroiden osalta ennuste meni mönkään.
Sen sijaan nelosoluiden tarjoushinnat kaupoissa laskivat PTY:n Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) enimmillään jopa 30 prosenttia Alkon hinnoista.
7. Haitat voisivat kasvaa
THL:n mukaan alkoholin kokonaiskulutus on pääsääntöisesti laskenut vuodesta 2007 lähtien. Alkoholilain uudistuksen jälkeen se kasvoi vain hieman vuonna 2018 ja kääntyi taas laskuun. Tätä kokonaiskulutuksen laskua myös PTY on painottanut.
Samalla THL on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että lonkeroiden ja 5,5-prosenttisten oluiden vapauttaminen lisäsi maksasairauksia ja pysäytti alkoholikuolemien laskevan trendin.
Syyksi arvioitiin, että runsaasti juovilla alkoholinkäyttö kasvoi muita enemmän.
– On kiistatonta, että tuo laskeva trendi (alkoholikuolemissa) on pysähtynyt ja nyt ollaan vuoden 2017 aallonpohjaa jossain määrin korkeammalla tasolla, sanoo THL:n Pia Mäkelä.
PTY:n Luoto oli kuolemista eri mieltä Ylen A-studiossa. Luodon kanta perustuu kolmen vuoden keskiarvoon kuolemissa ennen ja jälkeen uudistusta.
Mäkelän mukaan tämä tarkastelutapa vain keskiarvoistaa pois laskevan trendin.
Luoto myös tarkasteli ikävakioituja kuolematilastoja (siirryt toiseen palveluun), joista on poistettu väestön ikääntymisen vaikutus alkoholikuolemien määrään.
Vuonna 2019 kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti Alkon rahoittamassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), millaisia terveyshaittoja monopolista luopuminen aiheuttaisi Suomessa.
Tutkimuksen mukaan viinien ja viinojen vapautus olisi lisännyt vuonna 2018 kuolemia 550:llä, tuonut yli 10 000 sairaalakäyntiä lisää ja maksanut Suomen taloudelle 271 miljoonaa euroa.
– Kenelläkään ei ole kristallipalloa. Mutta kyllä tutkimustieto on hyvin selkeää siitä, että saatavuuden helpottuminen on omiaan lisäämään kulutusta ja kulutuksen kasvu lisää haittoja, THL:n Mäkelä summaa.
Samoilla linjoilla on Alkoholitutkimussäätiön Lintonen.
– Minun mielestäni haittoja ei kannattaisi lisätä.
