Hallitusneuvotteluissa väännettään parhaillaan keinoista, joilla päästövähennystavoitteiden vuoksi nousevia bensan hintoja voidaan kompensoida kansalaisille.
Neuvottelutilannetta Säätytalolla kuvattiin torstaina hankalaksi. Kuten eräs neuvottelulähde totesi: ”Sopu jää nähtäväksi”.
Polttoaineiden hinnannousuun liittyy biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava bensan ja dieselin mukaan tietty osuus uusiutuvia eli ilmastoystävällisiä biopolttoaineita.
Taustalla vaikuttaa se, että Suomi aikoo puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet on ilmoitettu myös EU:lle.
Liikenteen päästövähennykset nojaavat Suomessa tällä vuosikymmenellä ennen muuta uusiutuviin polttoaineisiin, koska niiden avulla liikenteen päästöjä saadaan kaikkein tehokkaimmin vähennettyä. Esimerkiksi liikenteen sähköistyminen nykytahdilla ei riitä vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen pääsemiseen.
Uusiutuvat ovat kuitenkin fossiilisia polttoaineita kalliimpia, muun muassa niiden rajallisen saatavuuden vuoksi. Siksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisääminen nostaa polttoaineiden hintoja.
Marinin hallitus päätti laskea jakeluvelvoitetta väliaikaisesti tänä vuonna 13,5 prosenttiin, mutta päätti samalla, että jakeluvelvoite nousee 28 prosenttiin vuonna 2024, ja nousisi asteittain 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Jakeluvelvoitteen 28 prosentin taso tarkoittaisi polttonesteiden hintojen nousua ensi vuonna yli 20 sentillä litraa kohden.
Loivempi linja
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpon (kok) mukaan jakeluvelvoitteesta aiheutuvat kulut eivät saa nostaa ihmisten arjen kuluja kohtuuttomasti. Henri Kärkkäinen
Säätytalon hallitusneuvotteluissa päätettiin kuitenkin alustavasti siitä, että Marinin hallituksen linjaa ei jatkossa noudateta. Oikeistohallituksen suunnitelmissa jakeluvelvoite jäädyttäisiin ensi vuodeksi nykyiseen 13,5 prosenttiin. Sen jälkeen velvoitetta on määrä nostaa kolmena vuotena asteittain niin, että velvoite nousee 22,5 prosenttiin hallituskauden lopussa vuonna 2027.
Perussuomalaisten mukaan jakeluvelvoitepakettiin kuuluu samalla sopimus siitä, että velvoitteen nostosta aiheutuvat pumppuhintojen nousut kompensoidaan kuluttajille laskemalla polttoaineverotusta.
–Tämä on kirjattu sillä, että elinkustannukset eivät saa nousta, eräs perussuomalainen hallitusneuvottelulähde totesi torstaina.
Perussuomalaisista hallitusneuvottelulähteistä kerrotaan myös, että jos polttoaineverotusta ei saada laskettua, silloin myöskään alustava sopu jakeluvelvoitteen nostosta ei toteudu.
–Kun verokompensaatiosta ei ole vielä sopua, ei jakeluvelvoitteestakaan ole sopua, neuvottelulähteistä kerrottiin torstaina Iltalehdelle.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) totesi torstaina Säätytalolla, että neuvotteluissa haetaan vielä kokonaisnäkemystä talous- ja ilmastopöytien välillä. Myös Orpo korosti, etteivät arjen kulut saa nousta kohtuuttomasti.
Ongelmana on kuitenkin se, että jakeluvelvoitteen noston kompensoiminen polttoaineverotusta laskemalla tulee kalliiksi.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan se, että polttoaineiden hintaa lasketaan yhdellä sentillä, vie polttoaineverotuksesta noin 38 miljoonaa euroa.
Säätytalon neuvottelulähteistä arvioidaan, että jakeluvelvoitteen aiheuttama polttoaineiden hinnannousun kompensaatio veisi valtion verotuloja ”arviolta satoja miljoonia euroja”.
–Vaihteluväli on suuri ja epävarma, neuvottelulähteistä kerrotaan.
Autoala on arvioinut, että valtion verotulojen menetys olisi jopa 500 miljoonaa euroa.
Potti on joka tapauksessa merkittävä, myös siksi, että polttoaineveroilla on perinteisesti tilkitty valtion muita menoja. Esimerkiksi tälle vuodelle polttoaineveroista arvioidaan kertyvän yhteensä 2,8 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriöstä ei torstaina haluttu antaa arviota siitä, mikä jakeluvelvoitteen nousun ja sen kompensoimisen vaikutus verotuloihin lopulta olisi. Ministeriössä vedotaan keskeneräisiin hallitusneuvotteluihin.
Säätytalolla bensasovun syntymisen vaikeuskerrointa lisää se, että hallitusneuvotteluissa yritetään löytää kuuden miljardin euron sopeutustoimet, joista suoria säästöjä olisi neljä miljardia euroa.
Perussuomalaisten ajama bensan hinnan nykytaso, tai sen hinnan alentaminen tarkoittaisi samalla sitä, että vastaavat säästöt olisi löydettävä jostain muualta.
Sekin on huomioitava, että polttoaineveron alentamisen hyödyt kohdistuisivat eniten keski- ja hyvätuloisiin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin mukaan keski- ja hyvätuloisilla polttoainekulujen osuus kulutuksesta, heidän käytettävissään olevista tuloista, on suurempi kuin pienituloisilla.
Hallitusneuvottelujen jakeluvelvoiteneuvottelujen vaikeuskerrointa lisää myös se, että oikeistohallitusneuvottelujen Marinin hallitusta kevyempi jakeluvelvoitelinjaus tarkoittaa sitä, että liikenteen päästöjen hitaampi alenema pitää kattaa jostain muualta.
