Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Sähkökriisin riski ”on todellinen” Suomessa – Nyt kasataan tarkkaa tärkeysjärjestystä sähkökatkojen varalle

Suomessa kootaan parhaillaan tarkkaa priorisointilistaa, tärkeysjärjestystä, siitä mitä kohteita ja alueita painotetaan mahdollisen sähköpulan iskiessä talvella.

Asiasta kertoi niin sanotun varautumisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) infotilaisuudessaan torstaina. Hänen mukaansa sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin päävastuulla ja valmistelussa on nykyistä tarkempi kansallinen ohjeistus siihen, mitä toimia, aloja ja alueita asetetaan tärkeysjärjestykseen sähkökatkojen tullen.

Tarkoituksena on luoda valtioneuvostotason päätös ja ohjeistus alueellisille sähkönjakelijoille.

Saarikon mukaan uusi päivitetty tärkeysjärjestys tarvitaan, koska hallituksen saaman arvion mukaan ”riski sähkönjakelun vaikeuksista ja sähkön riittävyydestä on todellinen” tulevana talvena.

Juuri nyt asiasta ei ole akuuttia huolta, mutta ”talven tullen emme voi olla vakuuttuneita sähkön riittävyydestä”, Saarikko kertoi. Kyse ei riskiskenaariossa välttämättä olisi erityisen pitkistä sähkökatkoista, mutta tuntienkin katkos on haitallinen kriittisissä toiminnoissa.

Saarikko huomautti, että sähköverkon toimintaa pystytään säätelemään vain ”asuinaluetasolla”, eli esimerkiksi yksittäisiä koteja tai kohteita ei voida priorisoida.

Siksi hänen mukaansa alueellisille sähkönjakelijoille tarvitaan nykyistä selkeämpi tärkeysjärjestys siitä, millä alueilla on kriittisiä kiinteistöjä, kuten terveydenhuollon toimintoja.

Ministeri Saarikko vetosi myös kaikkiin kansalaisiin sähkönkulutuksen hillitsemiseksi.

”Jos emme pysty vähentämään sähkön kulutusta, sähkökatkojen riski kasvaa”, Saarikko viestitti.

”Siksi tarvitaan jokaiselta kotitaloudelta kykyä ja tahtoa säästää sähköä.”

Kaasuputket ja maatilat myös esillä

Varautumisen ministerityöryhmä käsitteli myös Itämeren kaasuputkivuotojen merkitystä.

”Tämän seurauksena arvioimme myös suomalaisen kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden astetta”, Saarikko sanoi.

Yksi erityisen huomion kohde on Baltiasta kaasua tuova Balticconnector-putki.

Saarikon mukaan uuteen kaasuputkeen ”ei tietojemme mukaan kohdistu tällä hetkellä minkäänlaista erityistä uhkaa”, mutta siirtoverkkoyhtiö Gasgrid on varotoimena tehostanut omaa valmiuden ja varautumisen astettaan.

”Turvatoimia on tehostettu”, ministeri sanoi.

Lisäksi kaikille hallinnonaloille sekä kunnille on annettu määräys varmistaa erilaisen kriittisen infrastruktuurin varautumistaso.

Saarikko korosti jälleen, että signaalia Suomeen kohdistuvasta erityisestä uhasta ei ole, mutta Itämeren kaasuputkien räjäytykset antavat aiheen varautumisen tehostamiselle.

Kolmantena kokonaisuutenaan ministerit käsittelivät huoltovarmuutta ja erityisesti ruoantuotantoa. Pohdinnassa oli, millaisia lisätoimia maatilojen tukemiseksi tarvitaan aiemman taloudellisen tuen jatkona.