Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Sairaan­hoito­piirit seisovat rokote­kiistassa THL:n puolella – STM:n linjaus nähdään umpi­poliittisena

Sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään IS:lle, ettei neljänsien tehosterokotteiden laajempi jakelu ole Suomessa näköpiirissä ainakaan tämän vuoden puolella.

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru koronaministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa Helsingissä 9. marraskuuta 2022. Koronaministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan koronarokotteiden tehosteannosten tarjoamista. Kuva:  LEHTIKUVA / ANTTI YRJÖNEN

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) julisti marraskuun alkupuolella, että koronarokotteen tehosteannosten tarjoamista laajennetaan Suomessa. Käytännössä kyse oli perusterveiden yli 18-vuotiaiden neljänsistä tehosterokotteista.

STM lähetti rokotteiden jakelun laajentamisesta myös ohjauskirjeen kunnille, joiden vastuulla rokottaminen on.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne Suomessa on edelleen se, ettei koronarokotteita ole tarjolla läheskään kaikille halukkaille. Myös sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään IS:lle, ettei näköpiirissä ole muutosta tilanteeseen ainakaan tämän vuoden puolella.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ihmetteli tilannetta viime sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

– Minä en ymmärrä, mikä rokottamisessa on ongelmana. Jos rokotuksia puuttuisi, niitä voitaisiin hankkia lisää. Annetaan piikki kaikille, jotka niitä haluavat, Marin sanoi.

Lue lisää: Sanna Marin Ylellä: Kaikille halukkaille pitäisi antaa korona­rokote – pitää hallitusta toimintakykyisenä

Lue lisää: Korona­rokotusten tehoste­annosten tarjoamista laajennetaan Suomessa

Lue lisää: Näin korona­rokotteen tehoste­annoksia voitaisiin antaa

Pallo rokotusasiassa on nyt kunnilla, jotka kokevat kuitenkin olevansa kahden tulen välissä.

Ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana kunnat ovat kieltäytyneet seuraamasta sosiaali- ja terveysministeriön tahtoa ja jättäneet laajentamatta neljänsien koronarokotteiden jakelua.

Alueilla on sen sijaan päädytty jatkamaan rokottamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksen mukaan.

Käytännössä näin on käynyt kaikkien sairaanhoitopiirien alueilla Lappia lukuun ottamatta.

THL:n mukaan STM:n ohjeen mukainen rokotusten laajentaminen perusterveille 18–64-vuotiaille ei ole lääketieteellisesti perusteltua.

THL suosittelee edelleen tehosterokotetta vain 60 vuotta täyttäneille ja täysi-ikäisille riskiryhmäläisille sekä 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt.

Se perustelee näkemystään sillä, että vakavan taudin riski suosituksen mukaiset rokotteet saaneilla on pieni ja tehosteen nähdään antavan vain hyvin heikon ja lyhytaikaisen suojan tartunnalta.

THL:n mukaan tällä hetkellä tulisi pikemminkin keskittyä siihen, että ne, joille suositellaan viidettä annosta, eli tämän syksyn tehosterokotetta, saisivat uusimman rokotteensa.

Ilta-Sanomien tekemällä soittokierroksella käy ilmi, ettei STM:n toimintaa katsota sairaanhoitopiireissä hyvällä. Haastateltavat eivät tahdo tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi puhua nimellään.

Ministeriö käytännössä esitti ohjauskirjeessään, että paikallisten lääkärien pitäisi ohittaa terveyskeskuksessa THL:n asiantuntijuus ja päättää yksilöllisen arvioinnin perusteella, ketkä koronarokotteesta hyötyisivät ja ketkä eivät.

STM:n lääkäreiden harteille sysäämä vastuu koetaan sairaanhoitopiireissä kohtuuttomaksi.

Kuntien päätöstä olla laajentamatta rokottamista perustellaan sairaanhoitopiireissä sillä, että koronatilanne on tällä hetkellä rauhallinen.

Toinen merkittävä syy on se, että kunnissa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi terveydenhuollon resursseja, eli käytännössä henkilökuntaa, joka voisi lähteä rokottamaan ihmisiä laajemmin ilman, että se olisi pois muusta hoidosta.

Kolmanneksi sairaanhoitopiirien soittokierroksella käy ilmi vahva näkemys, jonka mukaan STM:n ohjeistus oli umpipoliittinen.

Ministeri Kiurun tiukka koronalinja ja näkemyserot THL:n kanssa ovat puhuttaneet koko koronaepidemian ajan.

Sairaanhoitopiirejä THL:n asiantuntijuuden kyseenalaistaminen kismittää, sillä rokotetoiminnan laajentaminen tahdotaan nähdä puhtaasti lääketieteellisenä kysymyksenä.

– Yleinen henki on se, että terveydenhuollon viranhaltijat haluavat tuoda esiin sen, että luotetaan THL:ään, eräs haastateltava sanoo.

Lue lisää: Krista Kiuru palasi ministeriksi – ryhtyi heti sättimään THL:ää: ”Korona on tullut tähänkin syksyyn jäädäkseen”

STM:ssä haetaan IS:n tietojen mukaan nyt kiivaasti ratkaisua tilanteeseen ja selvitetään, miten rokotteita saataisiin Suomessa laajemmin jakoon.

Oma kysymyksenä on se, miksi hallitus ei sitten pane uutta koronalinjausta täytäntöön poliittisella päätöksellä, eli valtioneuvoston asetusmuutoksella.

Asetusmuutokseen voitaisiin yksinkertaisesti kirjata, että kaikille halukkaille on tarjottava tiettynä ajanjaksona tietty annos rokotetta. Tällöin kunnat olisivat velvoitettuja noudattamaan määräystä.

Näin on toimittu esimerkiksi Tanskassa. Paikallinen kansanterveyslaitos ei edelleenkään suosittele maassa tehosterokotetta kaikille yli 18-vuotiaille, mutta jakelu on tästä huolimatta mahdollistettu ministeriön päätöksellä.

Yksi este asetusmuutokselle lienee se, ettei muu hallitus olisi valmis kuittaamaan Kiurun tiukkaa rokotelinjaa hinnalla millä hyvänsä.

Vaikka hallituspuolueet ovat periaatteen tasolla samaa mieltä siitä, että kaikki halukkaat voisivat saada rokotteensa, nähdään sielläkin ongelmaksi käytännön toteutus ja hintalappu.

THL:n tehottomaksi arvioima uusi tehosterokotekierros ei saisi muiden mielestä johtaa uuteen hoitovelkaan.

Kiuru on jo nyt arvioinut, että hoitajapulan ja koronaepidemian vuoksi nopeasti pahentuneen hoitovelan korjaamiseksi tarvitaan 700 miljoonaa euroa.

Oma ongelmansa saattaa myös piillä valtioneuvoston nykyisessä asetuksessa koronarokotuksista. Asetuksessa nimittäin todetaan, että valtion omistamia rokotteita tulee jakaa lääketieteellisin perustein.

THL:n suosituksen kanssa ristiriidassa oleva päätös rokotuksista voisi myös avata laajemmin keskustelun sille, että lääketieteellisiä päätöksiä tehdään poliittisesti. Kiurukin saattaa nähdä tämän liian suureksi poliittiseksi riskiksi.

Juttuun yritettiin haastatella myös ministeri Kiurua, mutta tämä ei halunnut kommentoida asiaa IS:lle.