Rungholt oli keskiaikainen kaupunki, joka upposi Pohjanmereen valtavassa myrkyssä vuoden 1362 tammikuussa.
Laskuveden paljastamaa Vattimeren mutatasankoa Pohjois-Saksassa. Rungholtin kaupungin jäänteet ovat hautautuneet mudan ja hiekan alle. Kuva: Marcus Brandt / DPA
Ville Soininen HS
Tutkijat löysivät toukokuussa Pohjanmeren pohjasta Saksasta suuren rakennuksen jäänteet. Löydöstä kerrotaan saksalaisen Mainzin yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.
Tutkijat ovat vakuuttuneita, että rakennus on ollut Rungholtin pääkirkko. Rungholt oli keskiaikainen kaupunki ja kaupan keskus, joka upposi Pohjanmereen valtavassa myrkyssä vuoden 1362 tammikuussa.
Nyt löydetyn kirkon rauniot sijaitsivat Rungholtin keskellä. Rakennuksella on pituutta noin 40 metriä ja leveyttä noin 15 metriä. Sen lisäksi kaupungin jäänteistä on löytynyt muun muassa kaksi pienempää kirkkoa. Rakennusten jäänteet sijaitsevat Pohjanmereen kuuluvan Vattimeren mutatasankojen alla.
Vattimeri on Hollannista Saksan kautta Tanskaan ulottuva matala rannikkovesivyöhyke, jolle ominaisia ovat laskuveden osittain paljastamat mutatasangot ja hietikot.
Rungholtia on kohtalonsa vuoksi joskus kutsuttu ”Pohjanmeren Atlantikseksi”. Siellä on joidenkin arvioiden mukaan ollut tuhon koittaessa noin 2 000 asukasta. Esimerkiksi Turussa on arvioitu olleen vuonna 1 500 noin 1 500 asukasta.
Rungholtiin iski vuonna 1362 Grote Mandrenkeksi (suom. Suuri miesten hukkuminen) nimetty myrsky, joka on yksi Länsi-Euroopan historian tuhoisimmista ja rajuimmista myrskyistä. Myrskyssä kuoli Irlannissa, Englannissa, Hollannissa ja Pohjois-Saksassa ainakin 25 000 ihmistä, kertoo brittilehti The Guardian.
Rungholtin lisäksi Grote Mandrenke tuhosi useita muitakin rannikkokaupunkeja, ja sen seurauksena kymmenet Pohjanmeren alavilla rantamailla sijainneet pitäjät autioituivat.
Rungholtin tuhosi todennäköisesti myrskyvuoksi eli tulva, joka syntyy matalapaineen, tuulten ja rankkasateiden yhteisvaikutuksesta. Myrskyvuoksi tappaa ihmisiä tyypillisesti enemmän kuin mikään muu hirmumyrskyyn liittyvä ilmiö.
Myrskyvuoksi voi täyttää kadut ja talot vedellä, repiä rakennuksia perustuksiltaan ja temmata mukaansa ihmisiä ja irtotavaraa.
Myrskyvuoksen nouseminen voi muistuttaa vuorovettä tai maanjäristyksen aiheuttamaa tsunamia, mutta vesi ei heti palaa mereen vaan voi jäädä peittämään suuriakin maa-alueita pitkäksi aikaa.
Grote Mandrenke oli seurausta ilmastonmuutoksesta, sillä keskiajan lämmin kausi oli 1300-luvulla päättymässä ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyivät.
Keskiajan lämmin kausi päättyi pieneen jääkauteen, jolloin poikkeuksellisen kylmä ajanjakso aiheutti Euroopassa katovuosia ja nälänhätiä.
Jakson täsmällisestä kestosta ei ole yksimielisyyttä, mutta ehkä yleisimmän arvion mukaan pieni jääkausi alkoi 1400-luvulla ja päättyi 1800-luvun puolivälissä.
Lue lisää: Pieni jääkausi alkoi lämpenemisestä – käännettä selittävät Auringon säteilyn ja merivirtauksen muutokset
