Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) pitää marraskuussa Suomessa nähtyä henkirikosten rypästä huolestuttavana.

Viime kuussa henkirikosten uhriksi joutui ainakin 9 ihmistä ympäri maata. Eniten huomiota kerännyt tapaus oli Porvoon perhesurma, jossa isän epäillään murhanneen puolisonsa ja pienen lapsensa.

Lisäksi huomiota keräsi tapaus, jossa Vantaalla mielenterveysongelmista kärsinyt poika surmasi molemmat vanhempansa.

9 henkirikosuhrin määrä kuukaudessa on huomattava, kun vertaa sitä vuosittaisiin henkirikosmääriin. Viimeisen kuuden vuoden aikana Suomessa on tehty yhteensä noin 70–90 tappoa, murhaa, surmaa tai lapsensurmaa vuosittain.

Sisäministeri Krista Mikkonen huomauttaa, että pitkällä aikavälillä henkirikosten määrä on laskemaan päin.

– On huomattu, että erilaiset rikokset tapahtuvat usein ryppäissä. Kaiken kaikkiaan suurta huolta aiheuttaa se, miten mielenterveyspalveluihin pääsee ja saavatko apua tarvitsevat hoitoa ajoissa.

Mikkosen mukaan poliisilaitoksilta ei ole vielä kuulunut, että marraskuun henkirikosrypäs olisi aiheuttanut liikaa painetta siinä määrin, että lisärahoitukselle olisi tarvetta enemmän kuin mitä aiemmin on sovittu.

Hoitotakuuseen luotetaan

Vantaan tapauksessa vanhemmat hoitivat mielenterveysongelmista kärsinyttä poikaansa vuosikausia kotona, kertoo Ilta-Sanomat. IS:n mukaan vanhemmat olisivat halunneet pojalle hoitopaikan, mutta sellaista ei järjestynyt.

Mikkosen mukaan mielenterveyspalvelujen ongelmana yleisesti on, että avunsaanti on liian hidasta.

– Avun hakemiselle on monesti iso kynnys. Jos sen kynnyksen ylittää ja joutuu odottamaan apua pitkään, on usein liian myöhäistä.

Vantaalla vanhempiensa surmasta epäilty mies olisi mediatietojen mukaan halunnut hoitopaikan mielenterveysongelmien vuoksi, mutta häntä hoidettiin kotona. Pete Anikari

Mikkonen sanoo, että mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä halutaan helpottaa ja nopeuttaa seitsemän päivän hoitotakuun avulla.

Hoitotakuulla arvio jatkohoidon tarpeesta on tarkoitus antaa jo hoitoon hakeutumispäivänä. Ensimmäinen hoitotapahtuma pitäisi varmistaa viikon sisällä siitä. Hoitotakuun on tarkoitus astua voimaan huhtikuussa 2023.

Hoitotakuu sisältää sekä fyysisen hoidon että henkisen hoidon, kuten mielenterveys- ja päihdetyön, joka tapahtuu perusterveydenhuollon tasolla.

– Vielä jatkossa on tarvetta varmistaa, että myös erikoissairaanhoidossa päästään sujuvasti hoitoon, Mikkonen sanoo.

Sote-uudistuksesta apua

Kaikki ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahalla.

Psykologiliiton mukaan psykologeista on pulaa koko maassa Uuttamaata lukuun ottamatta. Pohjois- ja Itä-Suomessa pulaa on paljon. Myös psykoterapeuteista on pulaa, ja koulutuksen maksuttomuutta vaativa kansalaisaloite meni eduskunnan käsittelyyn aiemmin keväällä.

– Meillähän on koko sote-palveluissa tunnistettu tarve sille, että ihmisiä tulee koulutukseen riittävästi. Samalla pitää varmistaa, että alalla työskentelevät pysyvät siellä, Mikkonen sanoo.

Suomessa on kuollut ainakin 9 ihmistä henkirikosten uhreina marraskuussa. Pete Anikari

Mikkonen uskoo, että vuonna 2023 aloittavat hyvinvointialueet tarkastelevat henkilökunnan riittävyyttä.

Lisäksi sote-uudistus yhdessä hoitotakuun kanssa helpottaa henkilökunnan painetta, kun potilaan ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti, Mikkonen sanoo.

Korona piinaa jatkossakin

Hallitus osoitti viime kesänä 111 miljoonaa euroa lisärahoitusta lasten ja nuorten palveluiden tukemiseen. Valtaosa miljoonista meni esi- ja perusopetukseen sekä muille koulutusasteille, joilla paikataan koronakriisin aiheuttamaa oppimisvajetta.

Poliisi sai paketista 3 miljoonaa euroa ennaltaehkäisevään toimintaan. Krista Mikkosen mukaan poliisin ennaltaehkäisevässä työssä pyritään muun muassa ehkäisemään väkivallantekoja tunnistamalla uhkaavia ihmisiä ja ohjaamalla heitä erilaisten palvelujen piiriin.

– Poliisi on se viimesijainen paikka, sillä apua pitäisi pystyä tarjoamaan jo varhaisemmassa vaiheessa kouluissa ja oppilaitoksissa. Pitää myös varmistaa, että eri viranomaisten yhteistyö sujuu.

Mikkosen mukaan koronan aiheuttamien haittojen ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan rahaa jatkossakin.

– Hallituksessa on ollut halu ennaltaehkäistä ongelmia, jottei syntyisi koronasukupolvea jolle jäisi pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämä on asia, jota täytyy jatkossa tulevienkin hallitusten seurata ja varmistaa, että tukea on saatavissa myöhemminkin eri vaiheissa. Avun tarve ei lopu kuin seinään, vaan varmasti jatkuu pandemian väistyttyäkin.