Venäjän hyökkääminen vaikuttaa tällä hetkellä olevan jumissa. Samaan aikaan Ukraina on tehnyt Bah’mutin alueella pienempiä vastahyökkäyksiä. Venäjä on jo pitkään panostanut tälle alueelle valtavasti joukkoja.
– Itse kaupungissa venäläiset lausuivat aiemmin, että jokainen talo ja jokainen kortteli on tietyllä tapaa linnoitus. Eli siis sielläkään suunnassa ei mikään todellakaan helposti lähde, eikä Venäjä ole onnistunut edelleenkään katkaisemaan näitä huoltoteitä, toteaa Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi IL-TV:n Tilannestudiossa.
Venäjä ei myöskään ole päässyt etenemään Bah’mutin pohjoispuolisilla alueilla kohti Slovianskia, mikä näytti vielä kaksi viikkoa sitten vetävältä uralta.
– Eli kyllä tässä on nyt monenlaisia samanaikaisia ongelmia havaittavissa. Ilmassa on ollut nyt kysymys siitä, onko venäläisten hyökkäys niin sanotusti kulminoitumassa.
Kun tarkastellaan pitkän aikavälin kehitystä, hyökkäyksen hetkellisessä jumittumisessa ei ole mitään erityisen poikkeuksellista. Esimerkiksi vuodenvaihteen aikoihin uumoiltiin hyökkäyksen lopullista jumittumista, mutta sitten Soledarin kaivoskaupunki kaatui.
– Sen jälkeen taistelut ovat oikeastaan yhtäjaksoisesti jatkuneet ja muodostaneet sitten yhä merkittävämpää saarrostusuhkaa Bah’mutin ympärille.
Puutostiloja
Hyökkäysten hidastumisen ja niiden vähenemisen tarkkoja syitä on vaikea arvioida. Kastehelmi mainitsee yhtenä mahdollisena syynä sen, että sotilaita yksinkertaisesti kuolee liikaa, eikä operaatioita siten kyetä viemään loppuun. Muitakin mahdollisia syitä on.
– Yksi on tietysti rotaatio: eli vaihtavatko venäläiset joukkojaan alueella? Pitääkö uusille alueille saapuneille joukoille kouluttaa toimintaa? Entä minkä tyyppistä se sotilasaines on ja mitä yksiköitä siellä on? Miten ne vaihtuvat ja kommunikoivat keskenään?
Ukraina on onnistunut tekemään Bah’mutin alueella pienempiä vastahyökkäyksiä. ZumaWire / MVPHOTOS
Syynä hyökkäysten sakkaamiselle voivat olla myös puutteet logistiikassa. Ne voivat johtaa ammustarvikkeiden tai muiden sotimiselle keskeisten varusteiden puutostiloihin. Tämän lisäksi sisäiset erimielisyydet voivat helposti aiheuttaa hallaa etenemiselle.
– Kiistat palkka-armeija Wagnerin ja Venäjän välillä, tai jos vaikka esikuntatasolla on poikkeuksellisen paljon hankaluuksia, kuolemia tai sairastumisia, Kastehelmi listaa.
Sodan lopetus
Sodan loppumisesta ei ole ilmassa minkäänlaisia viitteitä. Venäjällä ei erityistä kiirettä tunnu olevan, vaikka laajamittaista sotaa on takana jo 400 päivää.
– Väkeä riittää lihamyllyyn, ja kaluston laatu huononee, mutta sitähän on varastoissa edelleen paljon. He modernisoivat sitä jatkuvasti.
Mitään sodan lopettamista vaativaa kansannousuakaan ei Venäjällä ole nähtävissä.
– Kansa on täysin passiivista. Lähinnä harmittaa, kun omat pojat lähetetään sinne lihamyllyyn, mutta ei heitä varsinaisesti harmita se, että Ukrainan siviilejä murhataan.
Erikoistoimittaja Emil Kastehelmi on yksi Ukrainan rintamatilannetta seuraavan OSINT-tiimin perustajista. Tiimi seuraa Ukrainan sodan kehittymistä avointen lähteiden kautta ja päivittää tilannetta The War in Ukraine -verkkokarttaan.
