Valtiovarainministeriön mukaan aluehallitukseen valitut hoitajat ja lääkärit eivät välttämättä saa toimia aluehallituksen jäseninä. Lääkäriliiton mukaan tilanteessa ei ole mitään järkeä.
Etelä-Saimaa-lehden haastattelemat lääkäri ja hoitaja ovat tulkinneet joutuvansa eroamaan aluehallituksesta. Kuvassa Etelä-Karjalan keskussairaala Lappeenrannassa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Pihla Loula HS
Lääkäriliiton mukaan valtiovarainministeriön tulkinta aluehallituksen jäsenyydestä on rajaava ja tulkinnanvarainen. Liitto muotoili kannanottonsa avoimessa kirjeessä maanantaina.
Kyse on siitä, saavatko esimerkiksi hoitajat ja lääkärit toimia vuodenvaihteen jälkeen aluehallitusten jäseninä. Valtiovarainministeriön mukaan välttämättä eivät, sillä ”aluehallituksen alaisena työskentelevä henkilö ei voi olla samaan aikaan aluehallituksen jäsen”. Tämä kanta on muotoiltu ohjauskirjeessä marraskuun lopulla.
Hyvinvointialuelain 78. pykälässä sanotaan, ettei välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.
Liiton mukaan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät sote-henkilöt säilyvät pääsääntöisesti vaalikelpoisina aluehallituksiin.
Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta sanoo, että ministeriön tulkinta on hyvin kirjaimellinen.
”Tuon tulkinnan perusteella laitossiivoajakaan ei saa olla aluehallituksessa”, hän sanoo.
”Tällä tulkinnalla rajataan noin 200 000 ihmisen osallistumisoikeutta, jos lainsäädäntö jää tällaiseksi.”
Pärnänen huomauttaa, että aluehallituksiin on jo valittu satoja sote-ammattilaisia: lääkäreitä, hoitajia ja pelastustoimen henkilökuntaa.
Nyt ammattilaisia on jo eronnut aluehallituksesta ja huhupuheiden mukaan eroamassa jopa lisää. Liitto on saanut myös jäseniltään tiedusteluja siitä, ovatko hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät lääkärit ja muu sote-henkilöstö jatkossa vaalikelpoisia.
Toisaalta ministeriön ohjauskirjeessä todetaan, että henkilö voi olla vaalikelvoton vain tiettyyn lautakuntaan mutta ei koko aluehallitukseen.
Luultavasti tästä syystä esimerkiksi Etelä-Saimaa-lehden haastattelema palotarkastaja tulkitsee olevansa vaalikelpoinen aluehallitukseen, koska hän toimii turvallisuuslautakunnan alaisuudessa. Sen sijaan lehden haastattelemat lääkäri ja hoitaja ovat tulkinneet joutuvansa eroamaan aluehallituksesta.
Tilanteessa ei ole Pärnäsen mukaan ole mitään järkeä. Hänen mukaansa kenenkään ei tule erota tuplaroolin vuoksi tässä kohtaa.
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen ilmaisee liiton pyytämässä asiantuntijalausunnossa, että ministeriön tekemä tulkinta vaalikelpoisuudesta ei ole oikeasuhtainen yksilöiden osallistumisoikeuksien kannalta.
Toisaalta hänen mukaansa aluehallituksen vaalikelpoisuudet voivat olla perustellusti jonkin verran laajempia kuin aluevaltuuston osalta. Tämän järjestelyn tarkoituksena on turvata päätöksenteon julkista luotettavuutta. Silti rajoitusten tulisi olla lähtökohtaisesti vähäisiä tai ainakin tarkkarajaisia, lausunnossa sanotaan.
Lautakuntien osalta Salminen toteaa, että toisin kuin kunnallishallinnossa, jossa kunnanhallituksen alaisuudessa toimii useita eri lautakuntia, hyvinvointialueilla pakollisia lautakuntia on vain yksi. Tämän vuoksi säännös vaalikelpoisuudesta toimii hyvinvointilaissa merkittävästi eri tavalla kuin kuntalaissa.
Valtiovarainministeriön kuntaosaston osastopäällikkö Jani Pitkäniemi kertoo HS:lle sähköpostitse, että kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) pyysi muutama viikko sitten ministeriötä käynnistämään selvityshankkeen hyvinvointialueiden hallitusten jäsenten vaalikelpoisuudesta. Hankkeen tulosten on tarkoitus olla käytettävissä seuraavalla hallituksella sen aloittaessa.
Pärnäsen mielestä asian ratkaisu on yksinkertainen: asiasta päättäminen kuuluu aluevaltuustolle.
”Jos he tulkitsevat niin, että kaikki jäsenet ovat suoraan hallituksen alaisia, he todetkoon hyvinvointialueen henkilökunnan jäsenet vaalikelvottomiksi”, hän sanoo.
