Jari Saario kertoo, että ostaisi isomman veneen, jos olisi lähdössä urakkaan nykyisellä kokemuksellaan.
Jari Saario souti reilussa kahdessa kuukaudessa Atlantin yli. Kuva: Jari Saario
Jan Vilén HS
”Moro, mitä kuuluu?”
Palomies Jari Saario vastaa puhelimeen hyväntuulisena, mutta äänestä kuuluu väsymys. Ihme olisikin, ellei kuuluisi. Lisäksi Saario on saanut tiedon, joka saattaa vaikuttaa urakan jatkoon.
Saario souti yli kahden kuukauden aikana Gran Canarialta Atlantin yli Antigualle noin 5 350 kilometrin matkan. Hurja urakka on vaatinut veronsa.
”Lihakset ovat vain vähän väsyneitä, mutta hermosto on todella väsynyt”, Saario kertoo HS:lle puhelimitse.
”Ajattelin, että olo olisi vähän parempi, mutta vieläkin on vähän huojuvaa merimieskävelyä. Vene on niin pieni ja epävakaa, että kroppa tottuu jatkuvaan tärinään ja heilumiseen.”
Saario vietti keskiviikon tyhjentäen ja puhdistaen venettään. Veneen valmistaja Rannoch kuljettaa seuraavaksi veneen Lontooseen, jossa Saarion soutua vaikeuttaneet sähköongelmat korjataan.
Näin kesäkuiselle paluumatkalle Atlantin yli voi lähteä hieman huojentuneemmin mielin.
Saario lentää ensi viikolla Suomeen ja lähtee myöhemmin Rannochin tehtaalle käymään läpi ongelmia ja esittämään parannusehdotuksia veneeseen.
”Pikkutiloja pitäisi olla enemmän. Laatikoiden sijoittelussa ja avaamisessa olisi parannettavaa. Jo muutaman sentin muutoksilla saisi ihan erilaiseksi.”
Video veneen pohjan puhdistamisesta on kuvattu tammikuun lopulla.
Saario kokee olleensa hyvin valmistautunut urakkaan, mutta muutama asia pääsi silti yllättämään. Yksi oli ajoankkurissa olemisen rajuus ja meteli, jota veneen kylkeen pamahtava aallot pitivät.
Saario kertoi nukkuneensa viimeisten neljän vuorokauden aikana yhteensä vain muutaman tunnin. Uni jäi vähäiseksi, vaikka pimeyttä oli noin puolet vuorokaudesta.
”Olen tehnyt vuorotöitä koko elämäni, mutta silti en oikein tottunut, ettei ole mitään valoa niin pitkään aikaan. Puolet reissusta meni säkkipimeydessä.”
Positiivista oli pienen ja kiikkerän veneen pysyminen oikeinpäin koko reissun ajan.
”Oli jossain vaiheessa tosi rajua keliä, mutta yllättävän hyvin vene pysyi pystyssä. Ei tämä ihan helpolla mene ympäri.”
Saario pääsi Antigualle tiistaiaamuna Suomen aikaa.
Kun pitkä soutu ja yli kahden kuukauden viettäminen Atlantilla on takana, Saariolla on hyvä hetki pohtia, mitä olisi tehnyt toisin, jos hän lähtisi projektiin nykyisillä tiedoilla.
”Ostaisin isomman veneen, jossa mahtuu istumaan sisällä suorana, ja jossa on enemmän säilytystilaa. Se toisi niin paljon inhimillisyyttä. Ei tarvitsisi pyörittää koko venettä ympäri, että saa jonkun pienen purkin kaivettua esiin.”
Ruokaa jäi yli, mutta Saario olikin varautunut selvästi pidempään reissuun. Hän sanoo syöneensä neljä pussia kuivamuonaa päivässä, kun laskennallisesti pusseja oli varattu kolme per päivä. Syy kuivamuonan menekkiin oli se, että esimerkiksi energiapatukat ja karkit eivät maistuneet odotetusti.
”Seuraavaksi pitää olla parhaat irtokarkit ja suklaat mukana. Pitää olla todella hyvää, ei semihyvää.”
Vaatteet tuli käytettyä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta täysin loppuun.
Lue lisää: Jari Saario taisteli hurjan soutu-urakan maaliin tajunnan rajamailla: ”Satamakapteeni sanoi, ettei pitäisi olla mahdollista”
Yhdet puhtaat alushousut Saario säästi maihinnousuun ja peseytymisen jälkeen käytettäväksi. Nyt ostoslistalla oli ainakin t-paitoja.
”Suurin osa vaatteista on ihan riekaleina, ja heitin ne roskiin. Kun suolavesi kastelee, vaatteet ovat kuivuessaan kuin hiekkapaperia.”
Saario on ollut päivittäin yhteydessä Suomeen, ja muutama päivä ennen Antigualle pääsyä hän sai pysäyttävän tiedon: Atlantin yli on jo soudettu edestakaisin.
Saarion oli tarkoitus lähteä kesäkuussa New Yorkista kohti Lontoota.
”Tuli kerralla fiilis, että ’voi hitto’. Parempi silti, että tuli tietoon nyt, eikä sitten kun olisin soutanut paluumatkan.”
Saarion valmentajat Lasse Hansen ja Charlie Pitcher ovat erittäin kokeneita soutajia, ja molemmat olivat vakuuttaneet Saariolle, että tämä olisi ensimmäinen, joka soutaisi Atlantin yli edestakaisin.
Näin ei kuitenkaan ole. Eri vuosina etapit suorittaneita on useita soutajia, ja löytyypä historiasta ranskalainen Charles Hedrich, joka souti Kanadan Newfoundlandista Kanariansaarille ja sieltä Martiniquelle. Kaiken lisäksi hän ei käynyt edes maissa 145 päivää kestäneellä reissullaan.
”Tuntuu oudolta, että Lasse ja Charlie eivät tästä tienneet. Ja Charlie sanoi jo ennen mitään reittimuutoksia, että olen ensimmäinen.”
Olisitko lähtenyt koko urakkaan, jos olisit tiennyt, ettet ole tekemässä historiaa?
”En ehkä. Olisin varmaan miettinyt jotain muuta.”
Onko mahdollista, että paluumatkan reitti muuttuu?
”On. Olen miettinyt vaihtoehtoja.”
