STM:n entinen osastopäällikkö Päivi Sillanaukee perusteli maskien sensuroimista kiitosvideosta sillä, että ihmiset voisivat hämmentyä videolla näkyvistä maskeista. Arkistokuva vuodelta 2015. Antti Nikkanen

Iltalehti kertoi perjantaina, että sosiaali- ja terveysministeriö hyllytti Aku Louhimieheltä tilatun videon siitä syystä, että siinä näkyi liikaa kasvomaskeja.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei kerrota, ketkä ministeriön johdossa linjasivat, ettei valtioneuvoston kanslian tilaamaa hengennostatusvideota tulisi näyttää julkisesti. Videon hyllyttämisvaatimuksen perustelu oli se, että kuvatuista ihmisistä liian monet käyttivät maskeja.

Valtioneuvoston kanslia päätyi tilaamaan videosta uuden version, jota varten videon ohjaaja Aku Louhimies joutui järjestämään uusia kuvauksia. Uusista vaatimuksista viestiteltiin Louhimiehen, valtioneuvoston kanslian ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä perjantaina 17. huhtikuuta.

”Saatu suurta hämmennystä aikaiseksi”

Louhimies viestitti valtioneuvoston kanslialle, että kuvat olivat otettu “dokumentaarisesti”.

– Pyysimme kyllä laskemaan maskeja ja hymyilemään. Emme antaneet ohjeita miten heidän omia maskeja tulisi käsitellä. Samoja ihmisiä tuskin saamme enää kuvattua, mutta varmasti vastaavia, Louhimies viestitti.

Louhimies pyysi tarkempia ohjeita siitä, kenellä saisi olla maskeja kasvoilla, saisiko maskeja pitää kaulalla tai saako kasvoja peittää esimerkiksi huivilla tai kaulaliinalla. Valtioneuvoston kanslia lupasi selvittää tarkemmat vaatimukset videolle.

Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee otti asiaan kantaa sosiaali- ja terveysministeriön puolesta. Hän perusteli maskien sensuroimista kiitosvideosta sillä, että ihmiset voisivat hämmentyä videolla näkyvistä maskeista.

“Jos meiltä olisi kysytty käsikirjoitusvaiheessa ja projektin alussa, olisimme heti todenneet, ettei maskeja kannata ottaa lainkaan mukaan. Niiden laajan käytön hyödyistä ei todellakaan ole riittävää näyttöä, sen sijaan haitoista on. Ymmärrän symboliikan käyttämisen, mutta ihmiset ottavat nämä maskit nyt hyvin konkreettisesti tosissaan ja jo tähän mennessä käydyllä julkisella keskustelulla on saatu suurta hämmenystä aikaiseksi”, Sillanpää kirjoitti viestissään.

“Minä en henkilökohtaisesti pysty suosittelemaan enkä ehdottamaan maskien ja suojaimien käyttämistä muuta kuin sote-henkilöstölle. Tämä puoleltani vastauksena Aku Louhimiehen kysymyksiin. Myös Kuntaliiton toissa maanantain tiedotteessa kehotetaan kuntia käynnistämään kankaisten suojaimien hankintaa kotihoidon ja hoivan henkilöstön käyttöön”, Sillanaukee jatkoi 17. huhtikuuta lähettämässään viestissä.

”Maskivideo on VNK:n tilaama”

Seuraavana päivänä Louhimies ja hänen yhtiökumppaninsa Andrei Alén kuvasivat uudestaan osan videon kohtauksista siten, että kuvattavilla ei ollut maskeja. Tätä videota esitettiin Ylellä sekä sosiaalisen median kanavissa keväällä.

Syyskuun alussa ulkoministeriöön “terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavaksi temaattiseksi suurlähettilääksi” väliaikaisesti siirtynyt Sillanaukee kiersi Iltalehden kysymyksen siitä, oliko päätös videon hyllyttämisen vaatimisesta hänen omansa.

– Tuo maskivideo on VNK:n tilaama. VNK on päätynyt tilaamaan siihen muutokset. Koronaviestinnästä ja maskeista keskusteltiin keväällä ja haettiin yhtenäistä viestintälinjaa valtioneuvoston sisällä, Sillanaukee vastasi sähkpostilla.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä osastopäällikkö Sillanaukee vakuuttivat maaliskuussa Suomen varautuneen epidemiaan erittäin hyvin suojavarusteiden osalta. Tässä Iltalehden selvitys kevään tapahtumista.

– Jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia maskeja, suojaimia ja sitten satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt käytössä meidän kenttäämme varten. Eivät ne tule loppumaan, Sillanaukee kertoi Ylellä, kun Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot otettiin käyttöön.

Huhtikuun alussa viestiä poikkeuksellisen hyvästä varautumisesta toistettiin jopa New York Timesin jutussa.

Pian illuusio alkoi murentua. Huhtikuun 7. päivänä ministeri Pekonen syytti A-Studiossa, että osa kunnista ei ollut varautunut riittävän hyvin. Seuraavana päivänä Pekosen etukäteen mainostama Kiinasta saapunut suojavälinetoimitus osoittautui puutteelliseksi niin määrältään kuin laadultaan. Samana iltana Suomen Kuvalehti paljasti, että suojainvälinehankintoja hoitamaan määrätty Huoltovarmuuskeskus oli ilmeisen kovassa paineessa yrittänyt ostaa maskit Tiina Jylhän kauneusklinikalta, mutta päätynyt tilaamaan ne pikavippiyrittäjä Onni Sarmasteelta.

Tilanne videon aikaan

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n täydentynyt maskiohje toimitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tietoon samana päivänä kun Onni Sarmaste -kohu alkoi julkisuudessa.

STM:n ohjaamana maskiviestinnän omistajuutta hallinnut Työterveyslaitos (TTL) päivittikin verkkosivuilleen 9. huhtikuuta ohjeen:

– Kasvomaskia kannattaa käyttää tilanteissa, jossa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Kasvomaski saattaa vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön, jolloin vähenee myös mahdollisuus siihen, että oireettomat viruksen kantajat levittäisivät virusta.

– Suosittelen, että kangasmaskia käytetään muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä, lausui puolestaan THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta 14. huhtikuuta.

Edellä mainittu TTL:n ohje oli ensimmäinen virallinen suomalaisten terveysviranomaisten julkinen ohjeistus maskin siviilikäytöstä. Ohje kuitenkin pyyhittiin pois viestinnästä 18. huhtikuuta.