Alexander Stubb (kok) peruutteli aiempaa lausuntoaan Ahvenanmaan demilitarisaatioon liittyen tiistaina presidenttitentissä.
Stubb sanoi lokakuun alussa Ålands radio & TV:n uutisen mukaan, että demilitarisoitu Ahvenmaa on Suomen vahvuus, ja se rauhoittaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta yhdessä Nato- ja EU-jäsenyyksien kanssa.
Tiistaina Liike-elämän ja johdon konsulttien presidenttitentissä tentin vetäjä Jouko Marttila sanoi, että Stubbilta on kysyttävä hänen lausunnostaan siitä, että Ahvenanmaan demilitarisaatio vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta. Stubb alkoi jo kesken lauseen puuttua väitteeseen, ja Marttila sanoi, että ainakin näin sinua siteerattiin.
– En näin sanonut, Stubb sanoi.
Alexander Stubbin mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa voi jossain vaiheessa muuttua. Demilitarisaatio tarkoittaa, ettei sotilaallinen läsnäolo ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. Matti Matikainen
Stubb sanoi tentissä, että usein sekoitetaan kolme asiaa: Ahvenanmaan itsemääräämisoikeus, demilitarisointi ja Venäjän konsulaatti.
Stubb sanoi, että itsemääräämisoikeutta ei kai kukaan kyseenalaista.
– Demilitarisointi nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa voi jossain vaiheessa ruveta muuttamaan muotoaan. Mutta se ei ole niin helppo juttu, kuin joskus annetaan ymmärtämää julkisessa diskurssissa. Se juontaa juurensa Krimin sotaan ja Pariisin rauhaan, sen jälkeen se on Kansainvälinen sopimus, joka on tehty kansainliitossa kymmenen meidän läntisen liittolaisen kanssa.
– Eli ennen kuin ruvetaan puhumaan demilitarisoinnin purkamisesta, kannattaisi varmaan käydä keskustelua myös näiden kanssa, hän jatkoi.
Rehn: Ahvenanmaan demilitarisaatio on meille ongelma
Tentissä Stubb jatkoi vielä, että demilitarisaatiosta käydään varmaan pitkässä juoksussa keskustelua.
– Mutta tällä hetkellä se olisi turvallisuuspoliittinen riski lähteä sitä tuosta vain purkamaan.
Stubbin mukaan syynä on, että Suomella on selkeät turvallisuussuunnitelmat, Nato on hyväksynyt demilitarisaation ja demilitarisaation purku voisi potentiaalisesti luoda epävakautta alueelle. Purku kannattaisi Stubbin mukaan tehdä ”rauhassa ja harkiten, kuten kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset”
Ahvenanmaalla sijaitsevan Venäjän konsulaatin osalta Stubb sanoi, että ahvenanmaalaiset varmaan pärjäisivät ilman sitä, ja että hän ei pidä sitä tällä hetkellä ”hirveänä turvallisuusriskinä”, mutta jossain vaiheessa voi miettiä, että ”valot sammuttaa”.
Tentissä Stubbin kanssa ollut presidenttiehdokas Olli Rehn (kesk) otti jyrkemmän kannan.
– Se [konsulaatti] on Molotovin diktaatti. Se syötettiin Suomelle kesällä 1940, ja se on tässä mielessä aikamoinen muinaisjäänne, ja mielestäni sen aika on ohitse, Rehn sanoi.
Rehn lisäsi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pyytänyt Ahvenanmaalla sijaitsevasta Venäjän konsulaatista oikeudellista selvitystä, ja Rehnin mielestä katsotaan ja luetaan tuo selvitys ja tehdään sen jälkeen johtopäätöksiä tarkemmin.
– On realiteetti, että demilitarisaatio tulee jatkumaan. Mutta se ei ole meille vahvuus vaan haaste ja itse asiassa ongelma, Rehn kommentoi demilitarisaation osalta.
Olli Rehnin mielestä Ahvenanmaan demilitarisaatio on Suomelle ongelma. Karoliina Vuorenmäki
Rehnin mukaan nyt, kun Ruotsistakin tulee toivottavasti pian Naton jäsen, Suomi, Ruotsi ja Nato käyvät läpi riskit ja vaarat Ahvenanmaan asemaan liittyen sekä päivittävät ja vahvistavat puolustussuunnitelmaa Ahvenanmaan osalta, jotta on varauduttu kaikenlaisiin tilanteisiin.
– Olen Ollin kanssa samaa mieltä tuosta, että ensin odotetaan se selvitys. Mutta sanotaanko näin, että jos ja kun Ruotsi on mukana keskustelussa Ahvenanmaan demilitarisoinnista, se ei ainakaan tule vahvistamaan sitä todennäköisyyttä, että demilitarisaatio puretaan. Ruotsihan on vahvasti sitä mieltä, että demilitarisaatiosta kannattaa pitää kiinni, Stubb sanoi perään.
Stubb on kokoomuksen presidenttiehdokas. Keskusta on nimennyt Rehnin ehdokkaakseen, mutta Rehnille on myös kerätty valitsijayhdistyksellä tarvittava määrä kannattajakortteja pääsyksi presidenttikisaan. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään tammikuussa.
