Finland

Suomalainen Matti, 42, on jo ehkä saanut korona­rokotteen – nyt hän kertoo millaista oli osallistua Oxfordin rokotetestiin

Suomalainen Matti, 42, on jo ehkä saanut korona­rokotteen – nyt hän kertoo millaista oli osallistua Oxfordin rokotetestiin

Lontoossa asuva suomalainen yrittäjä on ollut kesästä lähtien pieni palanen Oxfordin yliopiston koronatestiryhmää.

Suomalainen Matti Liljaniemi oli Oxfordin yliopiston koronarokotteen testiryhmässä.­

Suomessa keskustellaan tällä hetkellä siitä koska ja kuka saa ensimmäisen koronarokotteen. Rokoteannokset odottavat jo tehtaiden varastoissa ja tuotantolinjat puskevat koko ajan lisää rokotetta. Valmistajat ja rokottajat odottavat vain viranomaisten lupia, jotta rokotetta voi alkaa jakaa eri EU-maihin ja sieltä myös kansalaisille.

Ainakin yksi suomalainen on jo saanut koronarokotteen.

Ehkä.

Useita vuosia ulkomailla asunut ja viimeisimmän kerran Lontooseen vuonna 2018 asettunut Matti Liljaniemi on ollut viime kesästä lähtien Oxfordin yliopiston ja ruotsalaisbrittiläisen lääkeyhtiö AstraZenecan rokoteohjelman yksi testattavista.

Liljaniemi, 42, oli kiinnostunut ohjelmaan pääsystä jo 2. vaiheessa, jolloin mukaan pääsi suppeampi ryhmä. Tuolloin vaadittiin kuitenkin, että osallistujien olisi pitänyt tarvittaessa päästä omin avuin ilman julkista liikennettä testin pääsairaalaan, joka sijaitsi kaukana Liljaniemen kodista. Osallistuminen oli siis logistinen mahdottomuus.

Mutta kun testaus eteni kolmanteen vaiheeseen, Liljaniemi ilmoittautui mukaan. Hän täytti pitkän nettilomakkeen. Seuraavalla viikolla puhelin soi ja Liljaniemi pyydettiin St. Thomasin sairaalaan.

– Kaksi lääkäriä kävi läpi pitkän kysymyspatteriston. Siinä piti selvittää täydellinen terveyshistoria, koska on lapsena poistettu kitarisat ja kaikki mahdollinen. Sen jälkeen oli normaali kattava terveystarkastus, Liljaniemi kuvaa.

– Lisäksi tehtiin vasta-ainetesti. Jos olisi ollut vasta-ainetta, niin silloin ei tietenkään olisi ollut mitään asiaa testiryhmään.

Rokoteohjelmaan haettiin 18-55-vuotiaita perusterveitä kansalaisia ja Liljaniemi täytti kriteerit. Kun hän toukokuussa oli täyttänyt verkkokaavakkeen, jo juhannuksena hän sai ensimmäisen rokotuksen.

– St. Thomasin kattokerroksessa ikkunapaikalla maattiin ja katseltiin parlamenttitaloa ja London Eyeta, kun piikki tuli olkapäähän.

St. Thomasin sairaala on yksi rokotekehitysohjelman käyttämistä lontoolaissairaaloista.­

Toisen kerran Liljaniemi sai rokotetta elokuussa, yhdeksän viikkoa ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Lisäksi hän on käynyt kolmesti verikokeessa sairaalassa ja jäljellä on vielä yksi verikoe. Yhdellä käyntikerralla suomalainen laski, että visiitti sairaalaan kesti yhteensä vain 14 minuuttia.

Ensimmäisellä rokotuskerralla mukaan annettiin 24 kappaletta kotona tehtäviä koronatestejä. Tarkoitus on ottaa koronatesti joka viikko.

Näytetikulla otetaan näytteet nielusta ja suusta ja sieraimista, tikku suljetaan putkiloon, putkilo kääritään muoviin ja päälle laitetaan viivakoodi. Lopuksi muovikäärö pakataan postipakettiin ja lähetetään sairaalaan.

– Näytteenotto arvelutti aluksi, mutta sen tekemiseen oli hyvin yksinkertainen YouTube-video. Nykyään se on yksi maanantairutiineista. Enemmän aikaa kuluu se kartonkisen postipaketin taitteluun kuin näytteenottoon ja näytteen pakkaamiseen, Liljaniemi naurahtaa.

– Sen verran monta kertaa olen itse ottanut testin, että jos joutuisin sairaalaan tai terveyskeskukseen koronatestiin, niin pyytäisin, että saan ottaa näytteen itse.

Laboratioriotyöntekijät valmistavat AstraZenecan rokotetta intialaisessa tehtaassa.­

Viikoittaisen koronatestin lisäksi testiin osallistujia on velvoitettu kirjoittamaan altistumispäiväkirjaa, johon listataan miten monta kertaa on viikon aikana kulkenut bussissa, junassa tai metrossa, miten monta kertaa on käynyt ravintolassa tai viettänyt pitkään aikaa oman kotitalouden ulkopuolisten kanssa.

– Sääntö numero yksi on ollut, että pitää elää normaalia elämää eikä ottaa riskejä. Ja sääntö numero kaksi on ollut, että ei saa mennä kaupalliseen vasta-ainetestiin. Koska jos saa tietää saaneensa vasta-ainetta, silloin ihminen saattaa lähteä baariin ja pubiin ja silloin potentiaalisesti riskeeraa rokotteen seurannan.

Liljaniemi ja muut testiin osallistuneet eivät tiedä ovatko he saaneet koronarokotetta vai verrokkina käytettyä aivokalvontulehdusrokotetta. Testiryhmässä on ollut yli 20 000 osallistujaa, joista puolet Isossa-Britanniassa.

Suomalaisella on kuitenkin epäilys siitä, että hän on saanut oikeaa ainetta.

– Jälkioireet täsmäävät siihen. Ensimmäisellä kerralla samana iltana nousi 37,8 asteen kuume ja se jatkui seuraavaan päivään. Toisella kerralla nousi myös kuume, mutta se meni ohi alle kahdeksassa tunnissa.

Totuuden hän saa tietää viimeistään 12 kuukautta jälkimmäisen rokotteen saamisesta, eli ensi vuoden elokuussa.

– Mutta jos rokotteille tulee myyntilupa ja itselle tulee vuoro saada rokotetta, silloin kerrotaan onko jo saanut vaiko ei. Sen vuoksi, ettei rokotteen jo saaneet saa sitä toista kertaa ja toisaalta sen vuoksi, että jos on saanut verrokkilääkettä, niin ei jää ilman rokotetta.

Oxfordin yliopiston kehittämässä ja AstraZenecalle lisensioimassa rokotteessa käytetään muunneltua versiota simpanssilla esiintyvästä flunssaviruksesta, jossa muunneltua virusta käytetään välittäjänä, joka antaa solulle ohjeita taistella virusta vastaan.

Kaksi muuta yhtä pitkällä olevaa rokotetta, Pfzierin ja Biontechin yhteisprojekti sekä Moderna ovat käyttäneet omassaan uutta teknologiaa, joka perustuu lähetti-rna:han.

Britannian pääministeri Boris Johnson esittelee AstraZenecan ja Oxfordin rokotetta valokuvaajille.­

Näiden kahden on kerrottu tehoavan yli 90-prosenttisesta, kun Oxfordin ja AstraZenecan teho on vain 70-90 prosenttia, riippuen siitä miten suuria annoksia testattaville on annettu.

Oxfordin rokotteenkin toimivuus on merkittävästi parempi kuin perinteisen flunssarokotteen, jonka tehokkuus on yleensä 20-60 prosenttia. Oxfordin ja AstraZenecan etuna on myös helpompi säilytettävyys ja siirreltävyys, sillä kahden kilpakumppanin rokotteita pitää säilyttää -70 celsiusasteen lämpötilassa.

Liljaniemi on osallistunut prosessiin turvallisin mielin. Kauppatieteen maisteriksi valmistunut verkkoliiketoiminta-alan yrittäjä ei ole terveydenhuoltoalan asiantuntija, mutta on tutustunut materiaaliin huolella ja luki etukäteen rokotteeseen liittyvää lääketieteellistä kirjallisuutta.

Häntä myös vakuutti se, että Oxfordin rokoteprofessori Sarah Gilbertin 21-vuotiaat kolmoislapset lasta olivat ensimmäisten testiryhmäläisten joukossa.

– Luin kannesta kanteen kymmensivuisen dokumentin, mikä ilmoittautumisvaiheessa saatiin. Lisäksi olen lukenut Lancetista (lääketieteellinen julkaisu) kaiken mahdollisen. Ensimmäisellä rokotekerralla jokainen katsoi kymmenminuuttisen opastusvideon ja lääkärit ovat joka kerta kysyneet onko minulla jotain kysyttävää.

– Olen ollut vaikuttunut siitä miten huolellisesti ja tehokkaasti kaikki on hoidettu ja miten hyvin on pidetty huolta jokaisella kuudesta sairaalakäynnistä. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan, kaikki tulokset on julkaistu kattavasti ja kaikki on toiminut hyvin, vaikka tilanne on aika kaoottinen, kun on kova kiire saada rokote valmiiksi ja ulkoapäin tulee kova paine.

Rokoteohjelman testattavilla oli sairaalassa hyvät olot.­

Liljaniemi kertoo olleensa ennen korona-aikaa aktiivinen verenluovuttaja, koska on saanut sitä kautta hyvän mielen siitä, että on voinut auttaa jotakuta toista. Koronarokotetestiin osallistumisen taustalla olivat samanlaiset syyt. Rahaa testiin osallistujille ei maksettu.

– Keväällä oli voimaton olo, kun ei voinut auttaa mitenkään. Nyt olen pystynyt olemaan itse edes vähän avuksi. Siitä on tullut hyvä mieli.

Football news:

Mourinho on the double Ntombela: He's very creative. One of those who knows how to sharpen the game
Atalanta and Sevilla have agreed on the transfer of Gomez. The midfielder will fly to Spain on Tuesday
Laporta on Messi at PSG: I read that they have losses. We need to discuss what deals they can afford
PSG offered Ramos a contract for 45 million euros for 3 years (Onda Cero)
Nacho tested positive for the coronavirus. He was in contact with the patient earlier
Bale scored in the FA Cup for the first time since 2013. He has 4 goals in 13 games at Tottenham
Frank Lampard: I didn't have enough time to take Chelsea to the next level