Suomen itäisimpään paikkaan haluttiin töitä ja elinvoimaa, mutta lopputuloksena on vyyhti venäläistä rahaa ja veronmaksajien eurojen menetys

Valtion yritystukien myöntämistä on kiristetty. Aiemmin yritystukia on myönnetty vähäisemmillä taustaselvityksillä.

Se on aiheuttanut pitkiä ja erikoisia selkkauksia eri puolilla maata.

Yksi esimerkki tästä löytyy Suomen itäisimmästä kunnasta, Ilomantsista. Sinne piti tulla suuri kaviaaritehdas, johon myönnettiin veronmaksajien taskusta miljoonatuki.

Tehtaan piti tuottaa valkoista herrojen herkkua ja luoda ympärilleen työpaikkoja.

Yle selvitti, mitä tehtaan taustalta löytyy. Vyyhdissä on mukana venäläinen perintäfirma, oligarkki ja Ilomantsissa romahtamaisillaan oleva halli.

Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi ulkomailta tulevan rahan alkuperää selvitetään entistä tarkemmin.

Nyt tilanne yritysten taustojen tarkastamisessa on muuttunut, koska Venäjä-pakotteet velvoittavat tietämään yhteistyökumppaneiden todelliset edunsaajat.

Sampia Espanjasta Suomeen

Caviar Empirik oy perustettiin Suomeen vuonna 2010. Sen tarkoituksena oli nousta yhdeksi maailman johtavista kaviaarintuottajista. Tuotantotavoitteet olivat huomattavan suuria varsinkin aloittelevalle yritykselle.

Rahaa tuli venäläisiltä sijoittajilta. Suomalaiset pankit eivät antaneet rahaa yritykselle vaan pitivät sitä riskibisneksenä. Ely-keskus kuitenkin myönsi rahoitusta yli 3 miljoonaa euroa.

Rahasta ehdittiin maksaa kaviaaritehtaalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kaviaaria yritys ei tuottanut lainkaan vaan hakeutui konkurssiin värikkäiden vaiheiden jälkeen joulukuussa 2015.

Tämä johti siihen, että Ilomantsin keskustan lähellä oleva iso teollisuushalli jäi ränsistymään.

Oligarkilta perintäyritykselle

Ylen selvityksessä kävi ilmi, että kaviaaritehdasta rahoitti venäläisen oligarkin Alexander Mamutin (siirryt toiseen palveluun) sijoitusyritys. Se siirsi saatavat venäläiselle perintätoimistolle, jonka johtaja tuomittiin viime vuonna Venäjällä laajamittaisesta kavalluksesta vankeuteen (siirryt toiseen palveluun). Pääjohtaja oli kavaltanut 3,2 miljoonan dollarin edestä yrityksen rahoja.

Kaviaaritehtaan konkurssipesä odottaa vieläkin lopullista selvitystä. Velkoja sille jäi noin 14 miljoonaa euroja. Muut asiat on selvitetty paitsi Ilomantsissa oleva iso halli. Sen panttikirjat ovat olleet venäläisellä perintätoimistolla. Se ei ole vastannut konkurssipesän kyselyihin ja siksi halli on seissyt paikallaan ränsistymässä.

Nyt vuosien hiljaiselo on rikkoutunut.

Taustat tarkistetaan, mutta riskejä saa ottaa

Kun tukia myönnettiin Ilomantsin kaviaaritehtaalle, aika oli erilainen. Tuolloin yrityksistä tarkastettiin muun muassa yrityksen omistajat, yrityskoko, osaaminen, ansaintamalli ja liiketoimintasuunnitelma.

Ely yritti periä takaisin osaa myönnetyistä tuista. Niitä tuskin koskaan saadaan takaisin, koska konkurssipesässä ei ole euroja, joista maksaa takaisin.

Viranomainen ei osaa sanoa sitä, tehtiinkö rahaa myönnettäessä virhe tai vieläkö nykyisin samoilla suunnitelmilla myönnettäisiin miljoonatuet.

Krimin valtaamisen jälkeen vuonna 2014 ely-keskuksia alkoi kiinnostaa se, mistä yritysten rahat oikein tulevat eli mikä on yrityksen oman rahoituksen alkuperä. Ukrainan hyökkäyksen jälkeen työkaluja on tullut vielä lisää.

– Nyt korostuu se, että on tunnettava asiakas. Jos emme tunnista todellista edunsaajaa, emme myönnä rahoitusta, Etelä-Savon ely-keskuksen rakennerahastopalveluiden yksikönpäällikkö Kalevi Pölönen sanoo.

Taustojen tarkastamisen lisäksi ely-keskuksien myöntämissä yritystuissa korostuu nykyistä enemmän riskinotto. Sen lisäksi korostuvat myös yrityksen kasvu, vienti ja työllisyys.

– On tärkeä kannustaa yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään, ottamaan erilaista riskiä ja julkinen puoli ottaa osan siitä riskistä, jonka yritys joutuisi muuten yksin kantamaan, Pölönen kommentoi.

Harmaata ja mustaa rahaa

Tukien myöntäjien lisäksi yritysten pitää tuntea yhteistyökumppaninsa pakotteiden vuoksi, koska yrityksen todellinen edunsaaja voi olla pakotelistalla.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen muistuttaa, että yritysten taustan tarkastaminen erityisesti ETA-maiden ulkopuolelta on tärkeää muun muassa rahanpesun vuoksi.

– On riski, että silloin rahaan sisältyy jotain sellaista, joka tekee siitä harmaata tai mustaa rahaa, Malinen sanoo.

Euroopan ulkopuolelta tuleva rahoitus on toivottavaa, mutta tuolloin on vaikeampi selvittää rahojen alkuperä ja tosiasialliset edunsaajat. Kun taustat ovat selvillä, on tiettyyn rajaan asti poliittinen valinta, lähteekö mukaan bisnekseen.

– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos markkinoilta ei löydy tahtoa rahoitukseen.

Venäjä-pakotteet tekevät taustojen tarkastamisesta aikaisempaa tärkeämpää, mutta myös vaikeampaa. Yritysten on selvitettävä kuka on nimellisen tahon takana oleva todellinen edunsaaja.

– Jonkin verran Suomessa on ollut tapauksia, että pakotteiden kohteena olevalla on ollut sijoituksia Suomessa ja hän on joutunut myymään omistuksensa.

Malinen kertoo, että tähän saakka selvitys on ollut melko helppoa, koska aiemmin oligarkkien tai pakotteiden kohteena olevien ei ole tarvinnut peittää sijoituksiaan.

– Nyt on oltava vielä tarkempi, koska joillain saattaa olla intressi piilottaa omistustaan vielä tarkemmin. Omistukset voivat olla monimutkaisia ketjuja.

Kaviaarihalliin suunnitellaan uutta bisnestä

Ilomantsin kaviaaritehtaan tapauksessa on tapahtunut yllättävä käänne. Caviar Empirikin konkurssipesänhoitaja Jukka Reilin kertoo, että Suomessa perustettu yritys on hankkinut venäläiseltä perintäfirmalta Ilomantsissa olevan hallin panttikirjat.

Yhtiö suunnittelee aloittavansa yritystoiminnan entisessä kaviaaritehtaassa. Yritys on nähnyt vaivaa panttikirjojen hankkimiseen ja haluaa lähes purkukuntoisen hallin itselleen. Halli on rakennettava käytännössä kokonaan uudelleen.

Suomeen perustettu yritys on kysynyt Ilomantsin kunnalta, aikooko se käyttää etuosto-oikeuttaan halliin. Jos kunta käyttäisi etuosto-oikeutta, panttikirjat hankkinut yritys menettäisi kiinteistön.

Kunnanjohtaja Marjut Ahokas kertoo, että kunta katsoo mahdollisten yrityskauppojen jälkeen käyttääkö se etuosto-oikeuttaan eikä tee päätöstä asiasta etukäteen.

– Se on ollut niin kauan tyhjillään ja päässyt huonoon kuntoon. Kunnalle sen ainoa merkitys on se, että kiinteistö on ympäristöllisesti ongelma ja turvallisuusriski.

Kunnan toive on ollut, että halli purettaisiin ja konkurssipesä saataisiin selväksi. Ilomantsin kunta on velkojana konkurssipesässä maksamattomien vesilaskujen takia.

Mikäli entisen kaviaaritehtaan halli otettaisiin jälleen yrityskäyttöön kunnalle tulisi eteen luvitusasioita. Ahokas sanoo, että kunta myös tarjoaa myös elinvoimapalveluja yritykselle mikäli uuden toimijan tarvitsee edistää esimerkiksi rahoitusasioita.

– Seuraamme myös tarkasti minkälaista liiketoimintaa kiinteistölle suunnitellaan, kun tiedot tulevat julki, Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas toteaa.