Turkin parlamentti ratifioi yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyden torstai-iltana. Myös Unkari ratifioi Suomen maanantaina.
Tämä tarkoittaa, että kaikki 30 Naton jäsenmaata ovat hyväksyneet Suomen osaksi Natoa.
Suomen historiallinen liittyminen Natoon tietää valtaisia muutoksia lännen ja Venäjän suhteessa. Suomi on ollut neutraali maa Venäjän ja lännen välillä jo kauan, ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei katso hyvällä Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomen jäsenyys johtaa strategian ja diplomaattisen taktiikan muuttamiseen Venäjällä.
Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Suomi on yksi Länsi-Euroopan vahvimmista sota-ajan liittolaisista Natolle. Suomen Venäjän uhan läsnäoloon räätälöity tiedustelupalvelu ja rajavartiosto ovat merkittävä lisä puolustusliitolle.
– Maantieteellisesti Suomen liittyminen puolustusliittoon on merkittävä lisä Natolle. Se hankaloittaa Putinin suunnitelmia, entinen Naton komentaja ja amiraali, James G. Stavridis sanoi.
Vastoin Venäjän odotuksia, hyökkäyssota Ukrainaan on vahvistanut Natoa
– Tämä [Suomen jäsenyys] on erittäin suuri lisä Natolle, Stavridis korosti.
Natojäsenyys isku Venäjän arvovallalle
Suomen asema Venäjän kanssa rajanaapurina tulee olemaan merkittävä Nato-jäsenyyden kannalta. Suomi jakaa Venäjän kanssa Pohjois-Euroopan maista pisimmän rajan, yli 1300 kilometriä merialueet mukaan laskien.
Venäjän neutraalin naapurin läntisen leirin siirtyminen on Venäjälle karvas strateginen tappio.
Venäjä on kertonut seuraavansa Nato-Suomen rakentumista tarkkaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että Suomen perusturvallisuutta horjuttavia toimia olisi Venäjältä luvassa, arvelee Suomen ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.
Pesu lisää, että Venäjän ulkopoliittinen päämäärä on pitkään ollut pitää Suomi Naton ulkopuolella.
– Venäjä lakaisee Suomen Nato-jäsenyyden maton alle. Sillä tavoin suurvalta varjelee arvovaltaansa, hän pohtii.
Venäjän ulkoministeriö on koko hakuprosessin ajan esittänyt happamaan sävyyn kommentteja puolustusliittoon liittymistä. Reagointi asiaan olisi kuitenkin tullut varmasti jo aikaisemmin, esimerkiksi hybridihyökkäysten tai taloudellisten painostuksien muodossa.
– Venäjän ulkoministeriön happamat kommentit jatkuvat varmasti edelleen.
Pesun mukaan Suomen Nato-jäsenyys voi kuitenkin johtaa venäläisten Suomi-kuvan muuttamiseen negatiiviseksi esimerkiksi disinformaation ja mediavaikuttamisen avulla.
Pesun mukaan kyse olisi venäläiselle ”kotiyleisölle” suunnatusta vaikuttamisesta.
Venäjä voi testata Suomea
Pesun mukaan on mahdollista, että Venäjä voi kuitenkin ryhtyä jonkinlaisiin toimiin tulevaisuudessa. Natoon kuuluminen lisäisi kollektiivisen reaktion vastausta muiltakin jäsenmailta, ja riski suuremmista seurauksista Venäjälle olisi liian suuri.
Pesu uskoo, että Venäjä ei halua ottaa riskejä asian suhteen. Häneen mukaansa valppaus on tärkeää näinä aikoina.
– Edessä on erityisen valppauden aikaa meillekin. Ei voi täysin sanoa, että ei ole hätää.
Pesun mukaan Venäjä voisi pidemmällä aikavälillä lisätä sotilaallista läsnäoloaan Suomen suhteen.
Hän myös esittää ajatuksen Venäjän mahdollisista testailuista Suomen raja-alueilla tulevaisuudessa.
– Venäjä saattaa testata Nato-Suomen puolustuksen valppautta ja valmiutta erilaisin sotilaallisin manööverein, Pesu pohtii.
– Jännitteitä ja kitkaa voi olla luvassa nyt tulevien vuosien aikana, hän lisää.
