Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on vielä hyväksyttävä parlamentin lakiesitys Suomen jäsenyydestä.
Turkin parlamentti on hyväksynyt Suomen Nato-jäsenyyden äänin 276–0.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on vielä hyväksyttävä parlamentin lakiesitys Suomen jäsenyydestä.
Turkin parlamentti oli viimeinen Naton jäsenmaista, joka ratifioi Suomen jäsenyyden. Ruotsin jäsenyys on ratifioimatta vielä Unkarilta ja Turkilta.
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi heti äänestyksen jälkeen äänestystulosta. Hän kiitti kaikkia Naton jäsenmaita ”luottamuksesta ja tuesta”.
”Suomi tulee olemaan vahva ja kykeneväinen liittolainen, joka on sitoutunut Naton turvallisuuteen. Suomi on nyt valmis liittymään Natoon, ja odotamme, että pääsemme mahdollisimman pian toivottamaan Ruotsin mukaan liittoon”, Niinistö kirjoitti Twitterissä julkaisemassaan viestissä.
Parlamentin istunto alkoi jo aikaisin torstaina, ja Suomen jäsenyyden käsittely alkoi kello 22.55.
Ensimmäisenä Suomen Nato-jäsenyydestä puhuu İyi Parti -puolueen Ahmet Kamil Erozan. Hän sanoo HS:n tulkin Pinar Sezerin mukaan Turkin parlamentin tietävän, että parlamentin istuntoa seurataan erityisen tarkkaan muuallakin kuin Turkissa. Hänen mukaansa suomalaisilla ei ole syytä stressiin.
”Tämä tulee päättymään hyvin”, Erozan sanoo suomalaisille suunnatussa viestissään.
Erozanin puolueella on 36 paikkaa Turkin 600-paikkaisessa parlamentissa. Puolue on oppositiossa.
HDP-puolue suhtautuu Natoon kriittisesti, mutta samalla puolueen Hişyar Özsoy sanoo ymmärtävänsä Suomen turvallisuushuolet. Özsoy esittää myös huolia siitä, mitä Suomen jäsenyys tarkoittaa Pohjoismaiden yleiselle turvallisuustilanteelle.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jotain, mitä emme koskaan tule hyväksymään. Naton johtajien pitää myös tukea diplomaattista ratkaisua sotaan. Tuntuu, että kukaan ei halua päättää tätä sotaa. Pohjoismaissa turvallisuushuolet ja pelot ovat kohonneet, ja me ymmärrämme sen hyvin. Suomen parlamentti on äänestänyt Naton puolesta, ja sillä on pitkä raja Venäjän kanssa”, Özsoy sanoo ja viittaa myös talvisotaan.
”Siltikin, emme tiedä miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa koko alueen [Pohjoismaiden] turvallisuuteen. Emme ole aivan varmoja siitä.”
HDP on oppositiossa ja sillä on 56 paikkaa.
Suurin oppositiopuolue CHP ilmaisee tukensa Suomen jäsenyydelle ja sanoo, ettei Turkilla ole mitään ongelmia Suomen kanssa.
Presidentti Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen edustaja Akif Çağatay Kılıç puhui viimeiseksi.
Hän sanoi Turkin tukevan Suomen jäsenyyttä. Hän puhuu Turkin huolista Ruotsia kohtaan, mutta sanoo Suomen toimien olleen myönteisiä.
Kılıçin jälkeen parlamentti äänesti jäsenyydestä.
Istunto, jossa Suomen Nato-jäsenhakemuksen käsittely on asialistalla, alkoi jo kello 14.
”Turkin suuren kansalliskokouksen yleiskokous käsittelee tänään ehdotusta Suomen liittymistä Natoon käsittelevän pöytäkirjan hyväksymisestä”, sanoi Turkin valtapuolue AK:n ryhmän edustaja Yılmaz Tunç parlamentin istunnossa.
Puheenvuorossaan hän totesi, että Suomen ja Turkin diplomaattiset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti aina siitä lähtien, kun maat allekirjoittivat ystävyyssopimuksen vuonna 1924. Hän myös kiitteli Suomea kaikesta avusta maanjäristysten jälkeen, ja totesi Turkin ja Suomen ystävällisen siteen vain vahvistuneen sen myötä.
Tunç nosti esiin Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan. Suomen jäsenyyttä käsitellään hänen mukaansa torstaina ”Suomen myönteisen edistymisen vuoksi”. Tämän voi tulkita tarkoittavan, että Ruotsi puolestaan ei Turkin mielestä ole edistynyt riittävästi yhteisymmärrysasiakirjan lupausten täyttämiseksi.
”Turkki on jatkossakin toimija, joka tasapainottaa politiikkaansa valvoakseen oikeuksiaan ja puolustaakseen edelleen myös sorrettujen oikeuksia”, Tunç sanoi.
Suomen Nato-jäsenyys oli parlamentin asialistalla kohdissa kolme, neljä ja kahdeksan.
Aiemmin torstaina oli epäselvyyttä, äänestääkö parlamentti vielä saman päivän aikana Suomen jäsenyydstä. Turkin ulkoasiainvaliokunnan jäsen kertoi HS:lle istunnon alettua, että Suomen ratifioinnista äänestetään aikaisintaan kuuden jälkeen, mutta mahdollisesti myöhemmin, kuitenkin toivottavasti ennen iltakahdeksaa tai -yhdeksää.
”Se tehdään tänään”, hän sanoi.
Aiemmin toinen viranomaislähde kertoi HS:n tulkille Pinar Sezerille, että olisi erittäin epätodennäköistä, että Suomen Nato-jäsenyyttä ehdittäisiin käsitellä torstaina. Hän arvio asian siirtyvän lauantaille tai jopa maanantaille.
”Todennäköisyys [Suomen ratifioinnin käsittelylle torstaina] on 0,0001 prosenttia”, viranomaislähde totesi.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi Suomen jäsenyyden ratifioinnin yksimielisesti viime viikolla. Myös presidentti Recep Tayyip Erdoğan on suositellut Suomen ottamista Natoon.
