Politiikka|Suora lähetys kello 18.30
EU:n ulko- ja puolustusministerikokous päättää ammustoimituksista. Haavisto tapasi maanantaina Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa.
Teija Sutinen HS, STT
EU:n ulko- ja puolustusministerit päättivät maanantaina Brysselissä, että EU-maat lisäävät ammustoimituksia Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevalle Ukrainalle.
Viron puolustusministerin Hanno Pevkurin mukaan maat sopivat toimittavansa Ukrainaan miljoona 155-millistä ammusta vuoden sisällä.
”Olisi kauheaa, jos Ukrainan puolustus kaatuisi siihen, että siellä on ammuspula”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi kokoukseen saapuessaan.
Tarkoitus on käyttää Euroopan nykyisiä ammusvarastoja mahdollisimman tehokkaasti, minkä lisäksi EU-maat pyrkivät lisäämään ammusten tuotantoa. Rahoituksessa käytetään apuna EU:n rauhanrahastoa.
Ammustuotannon kasvattaminen ei onnistu kovin nopeasti. Se on kiinni asevalmistajista.
”Meidän tuotantomme on vain rauhanajan tarpeisiin, kun korvataan vanhentuneita ammuksia, ja nyt puhutaan sodan tarpeista”, Haavisto sanoi.
Ulkoministeri Haavisto pitää illalla tiedotustilaisuuden noin kello 18.30. HS näyttää tiedotustilaisuuden suorana tässä jutussa.
EU-maat suunnittelevat käyttävänsä ammusapuun noin kaksi miljardia euroa. Yksi miljardi käytettäisiin jo olemassa olevien ammusten toimituksiin toukokuun loppuun mennessä, ja toinen miljardi varattaisiin yhteisostoihin aseteollisuudelta. Siinä tavoitteena on allekirjoittaa sopimukset valmistajien kanssa syyskuun alkuun mennessä.
Puolustusmateriaalin yhteisostot tässä mittakaavassa ovat poikkeuksellisia EU-maille. Ne saivat harjoitusta asiassa ostaessaan yhdessä koronarokotteita.
Pekka Haaviston mukaan EU-maiden on pakko jatkaa apua Ukrainalle, joka kamppailee olemassaolostaan.
”Nyt on pakko jatkaa tätä apua, kunnes tulee sellainen neuvottelutilanne, jossa Ukraina pystyy mahdollisimman vahvalta pohjalta neuvottelemaan. Jos Venäjä lopettaa sodan, niin sota loppuu, mutta jos Ukraina lopettaa sodan, sen hallinto kaatuu ja se joutuu Venäjän valtaamaksi. Tämä on epäsymmetrinen tilanne, ja Ukrainan on pakko puolustautua heikompana osapuolena.”
Ukraina on kertonut tarvitsevansa 350 000 ammusta kuukaudessa, jotta se kykenisi torjumaan Venäjän hyökkäykset ja tekemään omia vastahyökkäyksiä.
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell teki ammusaloitteen aiemmin tässä kuussa puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa Tukholmassa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (keskellä) Ranskan ulkoministerin Catherine Colonnan ja Luxemburgin ulkoministerin Jean Asselbornin kanssa Brysselissä maanantaina. Kuva: JOHANNA GERON / Reuters
Suomesta Brysselissä on Haaviston lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk). EU:n ulko- ja puolustusministerit pitävät päivän aikana ”jumbokokoukseksi” ristityn yhteiskokouksen.
Haavisto ja Kaikkonen tapasivat lisäksi iltapäivällä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Naton päämajassa Brysselissä.
”Käymme läpi viime viikon presidentin käynnin Ankarassa, jossa olin mukana. Varmasti keskusteluttaa myös Unkarista tullut uutinen, että se on valmis ratifioimaan Suomen, mutta ei kuitenkaan vielä Ruotsia”, Haavisto sanoi.
Stoltenberg sanoi tapaamisen aluksi Naton olevan tyytyväinen Turkin ilmoitukseen, että maa aikoo edetä Suomen Nato-hakemuksen ratifioinnissa. Stoltenbergin mukaan myös Unkarin ilmoitus Suomen ratifioinnista ensi viikolla on tervetullut.
Stoltenbergin mukaan tärkeintä on nyt, että Suomi ja Ruotsi tulisivat Naton täysjäseniksi niin pian kuin mahdollista, eikä se, että ne tulisivat jäseniksi yhtä aikaa.
Haavisto tapaa maanantain aikana erikseen Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón.
Haaviston mukaan Unkarin ilmoitus erottaa Suomen ja Ruotsin ratifiointi toisistaan oli yllätys.
”Kaikissa aikaisemmissa keskusteluissa Unkari on sanonut, etteivät he sido Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä Natossa mihinkään tilanteeseen EU:ssa. Toiseksi ei ole ollut mitään indikaatiota aikaisemmin, että he erottaisivat Suomen ja Ruotsin.”
Haavisto tapasi jo sunnuntaina Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin, jolle hän kertoi Ankaran-keskusteluista. Haaviston mukaan nyt on tärkeää, että Suomi antaa kaiken tuen Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
EU-alueen ulko- ja puolustusministerien päätettäväksi tulevalla ammusaloitteella pyritään saamaan apua Ukrainan ammuspulaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut tilanteen, jossa tuotanto on osoittautunut liian alavireiseksi suhteessa kysyntään.
Yhtenä ongelmana on se, että aseteollisuuden ei kannata avata uusia tuotantolinjoja, jos niillä ei ole käsitystä riittävän pitkäaikaisesta kysynnästä. Siihen Borrellin aloitteella haetaan ratkaisua. Alkujaan ajatus ammusten yhteishankinnoista tuli Virosta.
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell kuvattuna maanantaina. Kuva: JOHANNA GERON / Reuters
Financial Times -lehden haastattelemat puolustusteollisuuden asiantuntijat ovat nostaneet esille, että tuotantolinjojen lisäksi pulaa tällä hetkellä on tarvittavista raaka-aineista. Myös se vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tuotantoa on mahdollista lisätä.
