Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Taaperot hiovat mailankäsittelytaitoja Jyväskylässä – Naperoliikkari houkuttelee perheen pienimpiä pesäpallon pariin

Pesäpalloliitto aloitti Jyväskylässä viime vuonna Kaikkien kansallispeli -hankkeen. Tavoitteena on levittää pesiksen ilosanomaa kaikenikäisille, taidoista ja taustasta riippumatta. Toiminta on laajenemassa myös muualle Suomeen.

Naperoliikkari painottaa liikunnan iloa ja yhteistä tekemistä. Motoriikka kehittyy leikin avulla.

Tikan koululla Jyväskylässä vipeltää torstai-iltaisin pikkuväkeä vanhempineen. Alkamassa on Naperoliikkari, jossa 2–3-vuotiaat opettelevat pesäpallotaitoja.

Kyseessä on Pesäpalloliiton syksyllä käynnistämä pilottihanke. Liitto on jo aiemmin lanseerannut koko maahan hyvällä menestyksellä koko maahan 4–6-vuotiaille suunnatun Pesisliikkarin.

Nyt aika oli kypsä taaperoikäisten liikkaritoiminnalle, sanoo Pesäpalloliiton koulutuspäällikkö Perttu Hietala.

Nella Moilanen verryttelytakissa, jossa Kirittäret logo.
Nea Moilanen on itse harrastanut pitkään pesäpalloa. Naperokerhon vetäjänä hän yhdistää pelikokemuksensa varhaiskasvatuksen opintojen antamiin taitoihin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Taaperoita opastetaan joukkueurheiluun leikin kautta, kertoo Jyväskylän liikkarin ohjaaja Nea Moilanen. Motoriset taidot kehittyvät kuin huomaamatta esimerkiksi temppuradalla tai juoksuleikeissä.

– Ei meillä ole koskaan niin, että lähdettäisiin vain heittämään pesäpalloa tai lyömään, Moilanen toteaa.

Nea Moilanen vetää naperoitten pesiskerhoa. Lapset ja aikuiset istuvat jumppasalin lattialla.
Pesäpalloa pelanneet vanhemmat tuovat lapsensa herkemmin harrastuksen pariin, mutta mukana on myös perheitä, joille laji on vieraampi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Pesiskerho on koko perheen harrastus. Jokaisen naperon mukana on vähintäänkin yksi huoltaja, ja muutaman käsivarrella hulinaa seuraa perheen pienimmäinen.

2,5-vuotiaan Elijaksen kanssa Naperoliikkariin tullut Ilari Tervonen on pelannut pesäpalloa pitkään nuorempana. Oliko se syy, miksi hän halusi tuoda poikansa kerhoon?

– Ehkä enemmän kyse on siitä, että täällä saa monipuolista liikkumista, ammattitaitoista ohjausta ja hauskanpitoa muiden lasten kanssa, Tervonen pohtii.

Eljas Tervonen kaataa pallolla keiloja.
Naperoliikkarissa motorisia taitoja harjoitellaan monin eri tavoin, ja huoltajan mukanaolo on tärkeää. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– Se on monipuolinen laji, ja itselle on ollut elämässä selkeästi hyötyä siitä, että olen harrastanut joukkueurheilua, Seela-tyttärensä kanssa liikkariin tullut Hanna Korpinen toteaa.

Korpinen korostaa, että Seela saa itse valita oman urheilulajinsa. Keväällä 4 vuotta täyttävä tyttö on kuitenkin jo ilmoittanut, että kesällä hän haluaa jatkaa Pesisliikkarissa.

Seela Korpinen lyö pehmeällä mailla palloa telineen päästä.
Ella Hoffrén neuvoo naperoille, miten mailaa käsitellään. Seela Korpisen mielestä palloon on helppo osua. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kirin ja Kirittärien Juniorit ovat markkinoineet Naperoliikkaria jyväskyläläisissä päiväkodeissa, mikä on tuonut mukaan muitakin kuin pesäpallosta jo aiemmin kiinnostuneita perheitä.

Naperoiden lisäksi Jyväskylässä on aloittanut kaksi muutakin Pesäpalloliiton Kaikkien kansallispeli -ryhmää: soveltavan ja monikulttuurisen pesiksen.

Pesäpalloväen yhteistyökumppaneina hankkeissa ovat muun muassa Valteri-koulu Onerva, ammattiopisto Spesia ja monikulttuurikeskus Gloria.

Myös Keski-Suomen Liikunta ja Jyväskylän kaupunki tukevat pilottien toimintaa, ja yliopistolta mukana on mm. liikuntapedagogiikan ja varhaiskasvatuksen opiskelijoita.

Toiminta on laajenemassa pilottikokemusten pohjalta muualle Suomeen. Kerhoja on käynnistetty jo tänä vuonna.

– Ainakin Lappeenrannan Pesä-Ysit järjestävät taaperoikäisille ohjattua toimintaa. Soveltavaa pesistä on muun muassa Lapualla, Pesäpalloliiton koulutuspäällikkö Perttu Hautala kertoo.

Soveltava pesis tuo pelin erityisryhmien ulottuville, monikulttuurinen pesis tekee kansallispeliä tutuksi Suomeen muualta muuttaneille.

– Tähänkään mennessä ei ole ketään suljettu pois, mutta nyt halutaan entisestään mataloittaa kynnystä toimintaan, Hautala toteaa.