Kuun alussa Ranska järjesti mittavan avaruussotaharjoituksen. Siinä harjoiteltiin sateliittien välisiä konfliktitilanteita, jotka vaikuttavat varsin futuristisilta – mutta eivät ole sitä enää. Suomi oli mukana tarkkailijana.
Maaliskuun puolivälissä amerikkalaislennokki putosi alas, kun venäläishävittäjä kävi häiritsemässä sitä. Täsmälleen samanlainen kissa ja hiiri -leikki on meneillään juuri nyt myös avaruudessa: venäläinen satelliitti Kosmos-2558 varjostaa vuosi sitten kiertoradalle laukaistua amerikkalaista USA-326-vakoilusatelliittia.
Elokuussa Plesetskin kosmodromista, aivan Suomen rajan tuntumasta lähetetty venäläissatelliitti on asettunut lähes samalle kiertoradalle amerikkalaisen satelliitin kanssa. Niillä on välimatkaa vain noin 35 kilometriä, mikä on avaruuden mittakaavassa hyvin vähän.
Samanlaista satelliittiväijymistä on tapahtunut aikaisemminkin, myös Yhdysvaltain ja Kiinan toimesta. Tämä tapaus on kuitenkin erikoinen, koska Kosmos-2558 on todennäköisesti satelliitintuhoajasatelliitti.
Venäjä on testannut samankaltaista satelliittia vuosina 2017 ja 2019. Satelliitti voi vapauttaa avaruuteen pikkusatelliitin, joka voi siirtyä toisen satelliitin luokse ja vaurioittaa sitä. Tai vain tutkailla sitä lähempää.
On vain ajan kysymys, milloin sotiminen siirtyy avaruuteen.
Satelliitit tukevat toimintaa Maan päällä
Euroopan maista tärkein toimija avaruudessa on Ranska, jonka ilma- ja avaruusvoimat järjestivät maaliskuun alussa kansainvälisen avaruussotaharjoituksen. Tässä Toulousessa pidetyssä AsterX-harjoituksessa oli tarkkailijoita myös Suomesta.
– Nykyaikainen sodankäynti ei ole mahdollista ilman avaruudesta saatavaa apua, sanoo harjoitusta johtanut majuri Guillaume Bourdeloux.
Hän kutsuu avaruutta viidenneksi aselajiksi, joka palvelee kaikkia muita. Perinteiset aselajit ovat maa-, meri- ja ilmavoimat, ja niiden rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut myös kybersodankäynti.
Bourdeloux esittelee ylpeänä taivaallista laivastoaan, eli 14:ää ranskalaista satelliittia, jotka ovat avaruusesikunnan alaisuudessa. Lisäksi käytössä on Saksan ja Italian kanssa yhteisiä satelliitteja sekä kaupallisia satelliitteja, joiden lähettämiä tietoja on saatavissa myös puolustuskäyttöön.
Ranskalla on myös tutkahavaintojärjestelmiä, joilla voidaan seurata avaruudessa olevia satelliitteja.
Kaikkiaan Maata kiertämässä on kolmisensataa sotilaallista satelliittia, jotka välittävät tietoa, suorittavat tiedustelua, auttavat navigoinnissa ja kertovat säätilasta. Suurin osa niistä on yhdysvaltalaisia, venäläisiä ja kiinalaisia.
Lisäksi monet kaupalliset ja kansalliset siviilisatelliitit tukevat myös puolustusta. Kun Ukrainassa kuuluisaksi tulleet, tiedonvälitykseen käytettävät Starlink-satelliitit lasketaan mukaan, näitä niin sanotusti kaksikäyttöisiä satelliitteja on useita tuhansia.
Tiedon välittäminen satelliittien kautta on kätevää, koska joka puolelta maapalloa voidaan olla yhteydessä minne vain. Viestien lisäksi satelliittien kautta siirtyy dataa jopa niin kätevästi ja nopeasti, että miehittämättömiä lennokkeja voidaan ohjata etänä tuhansien kilometrien päästä.
Esimerkiksi venäläisten viime viikolla Mustanmeren yllä pudottamaa Reaper-lennokkia lennettiin Saksasta satelliittilinkin välityksellä.
Perinteisten vakoilukuvien lisäksi satelliiteilla voidaan ottaa myös tutkakuvia, jotka näyttävät pinnalla olevia kohteita yölläkin ja pilvien läpi. Muun muassa joukkojen siirrot ja asemien rakentamiset näkyvät hyvin. Satelliiteilla voidaan tehdä lisäksi signaalitiedustelua, eli paikantaa esimerkiksi radiopulsseja lähettäviä tutka-asemia.
Navigointisatelliittisysteemien avulla paikantaminen ja suunnistaminen käyvät kätevästi. GPS kehitettiinkin alun perin sotilaiden käyttöön ennen kuin palvelu avatiin myös siviileille. Eurooppalaista Galileo-systeemiä lukuun ottamatta nämä satelliitit ovat edelleen virallisesti sotilaallisia, tosin myös Galileossa on erillinen suojattu viranomaispalvelu, jota sotilaatkin voivat käyttää.
Jopa yksittäiset pommit ja ohjukset löytävät perille kohteisiinsa satelliittinavigaation alulla.
Lisää panostusta avaruustoimintaan
AsterX-harjoitus järjestettiin viime vuonna Toulousessa Cite de l'Espace -avaruustiedekeskuksessa. Tänä vuonna paikka oli lähempänä tositoimia, Ranskan kansallisessa avaruustutkimuskeskuksessa CNES:issä. Sen naapuriin Toulousen lounaisosassa tulee uusi, moderni rakennus Ranskan avaruusesikunnalle, joka toimii nyt hajautetusti. Rakennustyöt alkavat vuoden loppupuolella.
Vuonna 2019 perustetussa esikunnassa on noin 350 työntekijää, ja tänä vuonna palkataan 75 lisää.
– Kun uusi rakennus valmistuu vuonna 2025, pitäisi siellä olla työssä viitisensataa henkilöä, sanoi esikunnan johtaja, kenraali Philippe Adam puhuessaan toimittajille AsterX:n yhteydessä.
Ranska panostaa selvästi avaruuteen myös sotilaallisesti. Siitä on osoitus myös tekeillä oleva satelliitti nimeltä Yoda, joka on tarkoitus lähettää avaruuteen vuonna 2024.
Tähtien sota -elokuvan pikku jediritarin mukaan nimetty satelliitti testaa sitä, mitä Adam kutsuu avaruuden pioneeritoiminnaksi: vihollista seurataan, sen toimia tarkkaillaan ja jos on tarpeen, toimitaan.
– Tehtävämme on myös suojata avaruudessa olevia resurssejamme, eli tarpeen vaatiessa estää satelliittejamme uhkaavia laitteita toimimasta, toteaa Adam.
Yodassa on mukana kaksi pikkusatelliittia, joiden tarkemmasta olemuksesta ei kukaan kerro mitään. Kuten USA-326:n ja Kosmos-2558:n kuurupiilo osoittaa, leikki saattaa muuttua pian vihamieliseksi toiminnaksi.
– Toistaiseksi emme ole vielä sotatoimien tasolla, mutta se on todellinen uhka, Bourdeloux sanoo vakavoituen.
Venäläissatelliitti on siitä konkreettinen osoitus.
– Olen varauksellinen niin sanotun kineettisen toiminnan suhteen, koska se synnyttää avaruusromua. Kenelläkään ei ole intressiä synnyttää sitä lisää – tai siis en tiedä muista, mutta ainakaan se ei ole Ranskan aikomus.
Kineettinen toiminta tarkoittaa fyysistä vaikuttamista, siis esimerkiksi ampumista tai satelliittiin toisella törmäämistä.
Koska se voi koitua enemmänkin omaksi harmiksi, on keinovalikoimassa muita, vähemmän räjähtäviä vaihtoehtoja. Satelliitit voivat häikäistä, pimentää ja häiritä toisiaan, tai jopa käydä käsiksi robottikäsivarsin. Satelliitit painimassa keskenään on kummallinen, mutta täysin realistinen mielikuva.
AsterX-harjoituksessa olikin esillä 23 erilaista kuviteltua, mutta mahdollista tapahtumaa. Esillä olivat ulkoiset syyt, kuten aurinkomyrskyistä johtuvat satelliittien häiriöt, kuten myös vihollistoiminta, esimerkiksi tietoinen satelliittien häirintä.
Suomessakin on avaruussotilaita
Satelliitit tarjoavat erityisen paljon apua Suomen kaltaiselle kookkaalle mutta harvaan asulle maalle. Puolustusvoimissa on siksi osaamista myös tällä alalla, ja suomalaisia oli myös mukana AsterX-harjoituksessa.
– Olimme mukana tarkkailija-statuksella, eli emme osallistuneet suoranaisesti harjoitustoimintaan, kertoo apulaisosastopäällikkö, everstiluutnantti Tuukka Elonheimo. Hän ohjaa Ilmavoimien avaruustilannekuva-hanketta Ilmavoimien esikunnassa suunnitteluosastolla.
Elonheimo ei ollut itse Toulousessa, mutta on saanut raportit paikalla olleilta. Suomalaisille esiteltiin Ranskan avaruustoiminnan strategiaa ja doktriineja.
– Vastaavia tarkkailijaosastoja oli kutsuttu yli kahdestakymmenestä maasta. He pääsivät seuraamaan toimintaa avaruusoperaatiokeskuksessa, jossa harjoitukseen osallistuvat henkilöt kertoivat työtehtävistään, työvälineistään ja vastuistaan.
Mukana harjoituksessa oli myös kaupallisia avaruus- ja puolustusalalla toimivia yhtiöitä, jotka tukevat Ranskan avaruuskomentokeskusta. Yhtiöt esittelivät palveluitaan sekä osaamistaan.
– Suomen Puolustusvoimat, kuten lähes kaikki muutkin sotilastoimijat, käyttävät avaruustekniikkaa ensisijaisesti muiden taisteluympäristöjen tukielementtinä, selitää Elonheimo.
Hänen mukaansa meneillään on teknologiamurros, kun laukaisut avaruuteen tulevat koko ajan edullisemmiksi ja satelliittien sensoritekniikka kehittyy jatkuvasti. Kyvykkäät satelliitit ovat yhä pienempiä ja halvempia, mistä hyvä esimerkki ovat suomalaisen Iceye-yhtiön uudenlaiset tutkasatelliitit. Vielä joku aika sitten vastaavat satelliitit olisivat olleet paljon suurempia ja kalliimpia.
Iceye on hyvä esimerkki myös siviili- ja sotilastoimintojen yhteistyöstä, koska yhtiön siviilikäyttöön kehittämää tekniikkaa hyödynnetään juuri nytkin Ukrainan konfliktissa. Iceyen satelliitelta saadaan tiedustelutietoa Ukrainan armeijalle.
Elonheimon mukaan tärkeää tulevaisuudessa on myös mahdollisuus yhteistoimintaan, joka auttaa pienempiä valtioita kehittämään avaruustoimintoja.
Avaruus on ehdottomasti osa suomalaistakin puolustusta nyt ja tulevaisuudessa.
