Finland

Talousmetsä hakataan entistä nuorempana – myös ulkomainen omistus lisääntyy: "Kainuulaismetsällä voidaan kuitata päästöjä jossain muualla"

Metsänomistuksen muuttumisen pelätään johtavan metsien hakkaamiseen kasvuvaiheessa, ja myymiseen ulkomaille. Metsänkäytön muutokseen vaikuttaa osaltaan se, että nykyinen laki sallii minkä tahansa kokoisen tai ikäisen puun kaatamisen.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo, että perinteisessä perhetaustaisessa metsänomistuksessa varhaisten hakkuiden hyödyntämiseen ei ole tarvetta, mutta metsän päätyminen lyhytaikaiseen omistukseen on hänen mielestään johtamassa lyhyen tähtäimen hyötyjen hakemiseen.

– Sijoitushorisontti on hyvin lyhyt verrattuna siihen, mikä se on perinteisessä yksityismetsäomistuksessa. Aina kun metsänomistaja vaihtuu, niin siitä halutaan tuottoja.

Vuonna 2018 peräti 31 prosenttia uudistushakkuukuvioista oli sellaisia, jotka olisi kielletty vanhan lain aikana. Puut olisivat olleet liian ohuita tai nuoria.

Tutkimusaineistona (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) käytettiin metsänkäyttöilmoituksia. Kyse on vain yhden vuoden tilastosta ja tuona vuonna metsähakkuita tehtiin tavallista enemmän.

Mäntytukkikasa lähikuvassa.

Hiilinielua syntyy puun kasvaessa. Yhteyttämisen tuloksena kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, eli ne ovat keskeisiä hiilinielutavoitteiden kannalta.Nella Nuora / Yle

Hakkuumetsän vähimmäisikä poistui 2014

Nykyinen metsälaki sallii minkä tahansa kokoisen tai ikäisen metsän kaatamisen.

Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka kertoo, että vuonna 2014 kumotun lain aikana oli tarkat läpimittarajat kasvupaikoittain ja puulajeittain maantieteellisesti eriteltynä ja niitä valvottiin tarkasti.

– Säädöksissä oli tarkat senttimäärät puun halkaisijalle. Puille oli myös vähimmäisikä.

Hostikka kertoo, että vuoden 2018 aineistossa on yksityisten metsänomistajien hakkuut sekä osa rahastojen hakkuista. Valtionmetsien ja yhtiöiden metsävarantotietoja Metsäkeskuksella ei ole käytettävissä.

– Omistajaryhmien välistä tarkastelua emme ole tehneet, mutta minulla on sellainen ymmärrys, että kaikissa omistajaryhmissä on samansuuntainen kehitys.

Hostikka huomauttaa vielä, että analyysi on tehty vain yhtenä vuonna.

Lakimuutoksessa tavoitteena oli metsänomistajan valinnanvapauden lisääminen. Taustalla oli myös taloudellisia syitä.

– Hakkuukone pystyy kaatamaan suuremman alueen eli siinä on taloudellisia hyötyjä, Hostikka sanoo.

"Isänmaan parturit"

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että metsänomistus on ollut Suomessa ylisukupolvista, jolloin tavoitteet ovat olleet hyvin pitkäjänteisiä. Myös perinteinen yhteismetsien omistus on Tiirolan mielestä pitkän tähtäimen toimintaa.

Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liiton entinen johtaja Jukka Aula on seurannut metsätaloutta vuosikymmeniä. Hän yhtyy Tiirolan näkemykseen.

– Metsätaloudessa aikajänteen pitäisi olla 50 tai jopa 100 vuotta. Jos se on viisi tai kymmenen vuotta, niin totta kai se vaikuttaa metsien hoitoon.

Maanomistaja Jukka Aula Louen tuulivoimapuistossa Tervolassa

Vuosikymmeniä metsätaloutta Metsänomistajien liitossa seurannut Jukka Aula on havainnut, että lyhytjänteisten, metsää sijoitusmielessä ostavien metsänomistajien määrä on lisääntynyt.Antti Ullakko / Yle

Yksi suurimmista metsän rahasto-omistajista on Taaleri. Johtaja Jyrki Ketola vastaa kritiikkiin sanomalla, että Taalerilla on tarkat kriteerit hakkuille ja kasvu on hakkuita suurempaa.

– Meillä on yksi metsärahasto, joka on ollut meillä seitsemän vuotta. Eikä meillä ole mitään tarkoitusta myydä sitä, koska se tuottaa asiallista kassavirtaa, Ketola sanoo.

MTK:ssa puhutaan mielellään metsärahastojen tekemistä varhaisista hakkuista. Voi kuitenkin kysyä, onko ylisukupolvista perhemetsätaloudesta paljoakaan jäljellä, koska valtaosa metsää nuorena hakanneista on juuri yksityisiä metsänomistajia.

Jukka Aula myöntää, että myös yksityisomistajissa on nykyään paljon lyhyen tähtäimen omistajia, jotka ostavat metsää nimenomaan sijoitusmielessä.

– Minä kutsun heitä isänmaan partureiksi, Aula sanoo.

Vaikka rahastojen omistusosuus kasvaa ja yksityisten laskee, niin kaikista Suomen metsistä rahastojen hallussa on vain 2–3 prosenttia ja yksityisten osuus peräti 60 prosenttia. Tämän vuoden alkupuoliskolla rahastojen osuus metsäkauppahehtaareista oli kuitenkin lähes 40 prosenttia.

Kuka omistaa isänmaata?

Metsä on perinteisesti koettu kansallisomaisuudeksi. Viime vuosina sitä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen.

Esimerkiksi Ketolan johtama Taaleri myi metsärahaston ranskalaiselle AXA vakuutuskonsernille (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten. Myyty metsä sijaitsee pääosin Oulujärven pohjoispuolella, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa ulkomainen omistus huolestuttaa.

– Sillä saattaa olla vaikutusta pitkässä juoksussa, kuka omistaa isänmaata.

Samaa mieltä on myös Jukka Aula.

– Arveluttaa että mihin käsiin ne loppujen lopuksi päätyvät.

Taalerin Jyrki Ketola kummastelee näkemyksiä siitä, että metsärahastoja ei voisi myydä ulkomaille.

Ketola on törmännyt väitteisiin, että ulkomaille myydyt metsät hoidettaisiin huonosti. Hän ottaa esimerkiksi Taalerin AXA:lle neljä vuotta sitten myymät metsät.

– Olen käynyt katsomassa niitä metsiä jälkeenpäin. Hyvin niitä oli hoidettu.

Suomalaismetsällä kuitataan päästöjä muualla

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on pohtinut, millaisia ulkomaalaisen omistajien perimmäiset tavoitteet ovat. Hän epäilee, että ne ovat jossakin muualla kuin puunjalostuksessa.

– Mitä se tarkoittaa jollekin sahalle, jonka hankinta-alueelta joku ulkomaalainen yhtiö ostaa kokonaisen rahastoyhtiön? Voi olla, että ne puut eivät tule kaupaksi ollenkaan.

Puun panttaamiseen voivat Tiirolan mukaan olla syynä kilpailusyyt tai hiilinielun varaaminen ulkomaisen teollisuuden aiheuttamille päästöille.

– Kainuulaismetsällä voidaan kuitata päästöjä jossain muualla.

Taalerin Ketola ei pelkää, että ulkomaalainen omistaja pyrkii estämään puunsaannin suomalaisilta yrityksiltä.

– En usko, että ulkomaiset omistajat pyrkivät vääristämään kilpailutilannetta, mutta suojelua siitä saattaa tulla. Pitäisikö suomalaisten moittia sitä, että joku ulkomaalainen haluaa sijoittaa suomalaisiin metsiin suojellakseen niitä?, Ketola kysyy.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Hakatut metsät uhkaavat jäädä hoitamatta, koska uudistamisvelvoitetta on lakimuutoksen myötä vaikea valvoa

Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää, ihmettelevät monet metsäomistajat – syynä laskentakaava ja tulospaineet

Football news:

Manchester United won a Premier League match for the 94th time, conceding first. This is a record of the tournament
Pirlo took the first trophy as a coach-snatched the Super Cup from Gattuso. And once they won together
Cristiano Ronaldo: Milan and Inter are very strong, but Juventus can win Serie A
Insigne failed to score all 3 penalties for Juventus for Napoli
Man City are back on top. We will fight to the end! Manchester City defender Alexander Zinchenko commented on the return of the club to the first place in the Premier League table after the victory over Aston Villa (2:0) in the postponed match of the 1st round
Noyer repeated the record of the Kahn, after a 196-th dry match in the Bundesliga
Ronaldo is the best in history for goals in official matches. He beat Bytsan, scoring 760th goal