Finland

Tämä koronasta on opittu – ylilääkärit kertovat sairaaloiden uusista käytännöistä

Näytetuloksia saadaan kaksi kertaa nopeammin, sairaanhoitajia koulutetaan tehohoitoon ja ylilääkärit suhtautuvat nyt kriittisemmin uuteen tutkimustietoon.

Koronan hoitotavat ovat kehittyneet käytännön kokemuksen ja uuden tutkimustiedon myötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).

Sairaalan ylilääkärit kertovat, mitä kaikkea kevään aikana on opittu.

1. Verenohennuslääkkeen käyttö

Husin infektiosairauksien linjajohtaja ylilääkäri Asko Järvinen sanoo veritulppariskillä olleen merkittävin vaikutus koronapotilaiden hoitoihin.

– Lääkitystä on annettu tavanomaista korkeammalla annoksella ja sitä on annettu sairaalahoidossa olleille jopa kuukauden ajan myös sairaalahoidon päätyttyä. Sillä on suuri vaikutus taudin kuolleisuuden kannalta.

Husin keuhkolääkäri Juuso Paajanen kertoi Ilta-Sanomille kesäkuussa, että potilailla on myös tukisukat, jotka estävät veritukoksia alaraajoissa.

2. Tautioireiden nopea muutos

Järvinen kertoo, että sairaaloissa on ymmärretty taudin yllättävyys.

– Potilaan tila saattaa nopeasti heikentyä. Hoitajat ovat oppineet ennakoimaan tilanteita.

3. Kuolleisuuden suuri riski ikäihmisillä

Husin erikoissairaanhoidossa on kuolemista tapahtunut vain 15 %, joka on Järvisen mukaan suhteellisen vähäistä. Suurin kuolleisuus on ollut jo ennen sairastumista säännöllisen hoivan piirissä olleilla vanhuksilla. Hoivakodeissa kuolemista on tapahtunut 46 % ja terveyskeskussairaaloissa 38 %.

– Kuolleisuuden riski on vanhemmissa ikäluokissa ja riskiryhmissä huomattavasti suurempi kuin muilla, Järvinen toteaa.

Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että tulokset koronanäytteistä saadaan nyt puolet nopeammin kuin pandemian alussa.

4. Reumalääkkeen tehottomuus

Ylilääkäri kertoo, että taudin hoidossa käytettiin joillekin potilaille paljon mediahuomiota saanutta malaria- ja reumalääkettä, hydroksiklorokiinia.

– Se ei ole mikään ihmelääke, joten luovuimme sen käytöstä.

5. Oireettomien tapausten suuri määrä

Myös taudin oireettomuus on ymmärretty.

– Hoivakodeilla ja rakennustyömailla tehdyistä seurannoista on selvinnyt, etteivät läheskään kaikki saa oireita. Toisaalta oireettomien osuutta kaikista tartunnansaaneista ei tiedetä, eikä sitä, tuoko oireeton sairastuminen jonkinlaista suojaa uudelta tartunnalta, Järvinen kertoo.

6. Tarttuminen lähikontaktissa

Ylilääkäri kertoo kokemuksen osoittaneen, että lähikontaktissa tartunnan riski on huomattavasti suurempi kuin lyhyessä kontaktissa.

– Meillä kolme neljästä henkilökunnan tartunnoista tuli muilta työntekijöiltä, joiden kanssa oltiin varomattomampia kuin koronapotilaiden kanssa.

Koronanäytteen tulosten saannissa kesti ennen 5–6 tuntia. Nyt aika on lyhentynyt puoleen, 2–3 tuntiin.

7. Näytteen tulosten nopeutuminen

Järvisen mukaan ennen koronanäytteen tulosten saannissa kesti ennen 5–6 tuntia. Nyt aika on lyhentynyt puoleen, 2–3 tuntiin.

– Epäillyt tapaukset voidaan päästä näin nopeammin kotiin. Itse asiassa sairaalakapasiteettia tarvitaan enemmän koronavirusepäilypotilaiden eristämiseen kuin todettua tautia sairastavien hoitoon. Laboratorion kapasiteetti tutkia näytteitä on kasvanut ja tarvitsemme paljon enemmän henkilökuntaa näytteen ottoon kuin sen tutkimiseen laboratoriossa.

8. Kortisonilääkityksen käyttö

Tehohoidossa on käytetty kortisonilääkitystä, kun potilaalla on ollut hengitysvaikeuksia tai henkilö on ollut luisumassa tehohoitoon.

– Osa reagoi siihen ja osa ei. Emme vielä osaa sanoa tarkasti, milloin ja mille potilaille sillä olisi tehokkaimmat vaikutukset.

Myös Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkärin Tero Varpulan mukaan kortisonilääkitystä on nyt alettu käyttää rohkeammin.

– Aiemmin sitä käytettiin varovaisemmin virussairauksiin. Uskon, että sitä tullaan hyödyntämään enemmän myös tulevaisuudessa.

Husin tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula ihmettelee koronan arvaamattomuutta, kuten sitä, miten nopeasti tauti kiihtyi alussa ja toisaalta taas hiipui pian Suomessa.

9. Geneettisen taustan vaikutus tautioireisiin

Varpula painottaa, kuinka vaihtelevia taudin oireet ovat.

– Geeniperimmällä on suuri vaikutus siihen, ketkä saavat vaikean tautimuodon ja kelle oireita ei tule ollenkaan.

10. Taudin ajallinen aaltoilevuus

Varpulan mukaan taudin ajallista käyttäytymistä on hyvin vaikea ennustaa. Sairaalassa on opittu, että tauti on hyvin aaltoileva ja se voi kestää pitkään.

– Tulehdusreaktio voi aktivoitua uudestaan, vaikka oireet näyttävät jo helpottuneen. Koronaviruksella on harvinaisen monta käsikirjoitusta taudin etenemisestä, ylilääkäri pohtii.

11. Remdesiviiri-lääkaineen käyttö

Varpula kertoo lääkeaineen käytön positiivisista vaikutuksista tulleen jonkin verran signaaleja.

– Tehohoidossa sitä ei ole toistaiseksi käytetty.

Sairaanhoitajan kouluttamiseen tehohoitoon menee yleensä pari vuotta.

12. Tehohoidon henkilökunnan lisäkouluttaminen

Koronakeväänä on ilmennyt myös lisätarve osaaville tehohoidon työntekijöille. Varpula sanoo, että Husissa on koulutettu kevään aikana työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan.

– Jos toinen aalto tulisi kevättä vaikeampana, suurin ongelma ei olisi hengityskoneiden riittävyys vaan hoitohenkilöstön saaminen raskaaseen tehohoitotyöhön. Sairaanhoitajan kouluttamiseen tehohoitoon menee yleensä pari vuotta. Siihen ei ole taikakeinoa.

13. Henkilökunnan kontaktien vähentäminen

Sairaalan henkilökunta on opetellut uusia käytäntöjä vuoronvaihtoihin sekä taukojen toteuttamiseen. Varpulan mukaan ryhmäkokoja on pienennetty ehkäisynä korona-altistumisille.

– Meillä on paljon etämenettelyjä, joita sairaalassa ei ole ennen käytetty. Joitain asioita, kuten vuodepotilaan ja hoitajan välistä keskustelua, on kuitenkin mahdotonta järjestää etänä.

Sairaalan henkilökunta on opetellut uusia käytäntöjä vuoronvaihtoihin sekä taukojen toteuttaiseen

14. Potilaan kääntäminen ja hengityslaitteiden asettaminen

Monet konkreettiset hoitokäytännöt ovat kehittyneet kevään myötä. Varpula kertoo, että esimerkiksi potilaan kääntäminen vatsa-asentoon tehohoidossa helpottaa hengityksen ja verenhuollon olosuhteita.

– Olemme tehneet sitä ennenkin, mutta nyt osaamme kohdentaa sen tietyille potilaille ja hyödyntää sitä paremmin.

Myös hengityslaitteiden asettaminen potilaille vaatii erityistä hellävaraisuutta, sillä koronapotilaan keuhkot ovat erityisen hauraat.

– Hengityslaitteen säätäminen on vaikeaa siten, etteivät potilaan kehkot ruhjoudu, Varpula selittää.

15. Kriittinen suhtautuminen uuteen tutkimustietoon

Varpula ihmettelee korona-aikana syntyneiden lääketieteellisten julkaisujen määrää. Tutkimuksia on syntynyt nopeaan tahtiin, mikä näkyy niiden laadussa.

– Osa on tehty hätiköidysti, ja arvostetuissa lehdissäkin julkaistuja tutkimuksia on jouduttu vetämään takaisin. Se on opettanut kriittistä suhtautumista uuteen tietoon. Minullekin on tullut kaikenlaisia yhteydenottoja foliohattuosastolta lähtien, Varpula nauraa.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, tutkimusprofessori Mika Salminen sanoi maanantaina Ylen ykkösaamussa, että toisen aallon riski on olemassa niin kauan kuin tautia on maailmalla, eikä väestössä ole vielä suojaa.

Hänen mukaansa Suomi olisi kuitenkin paremmin varautunut tilanteeseen verrattuna ensimmäiseen aaltoon.

– Nyt ymmärrämme paljon enemmän taudinkuvasta sekä siitä, miten tauti kuormittaa terveydenhuoltoa, ketkä ovat oikeasti riskissä, missä ovat pahimmat paikat, joita pitää erityisesti suojella ja miten riskejä voidaan välttää.

Salmisen mukaan asia, jota harkittaisiin tarkasti, olisi koulujen sulkeminen.

– Siitä ei oikeastaan hyötyä ole, vaan paljon enemmän haittaa lapsille.

Suojamaskien käyttöön Salminen ei ota kantaa, vaan sanoo, että tilannetta pitää vielä seurata.

Football news:

Valencia presented three uniforms for the 2020/21 season
Ter Stegen agreed to sign a 5-year contract with Barca
Bale was not included in real's bid for the match with Manchester City in the Champions League
Arsenal have offered Willian a 3-year contract
Aurier agreed to move to Milan. Tottenham want 20 million euros for a defender
Can-Casillas: One of the greatest is leaving the stage. You have always been an example, my friend!
Atletico President: Simeone is great. He constantly brings victories and titles