Kaupunkien vetovoiman tärkeimpinä osa-alueina korostuvat kustannusrakenne sekä asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus. Kyselyssä oli mukana Suomen kymmenen suurinta kaupunkia.
Tampere on tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikkakin sen vetovoima hiipui hieman viime vuodesta.
Arviota kysyttiin maamme kymmenestä, asukasluvultaan suurimmasta, kaupungista.
Tampere saa T-Median tutkimuksesta vastanneen vanhemman asiantuntijan Kari Väisäsen mukaan erinomaiset arvosanat sijainnista ja taloudellisesta elinvoimasta.
Kaupunki kipusi ykkössijalle myös maineessa. Siinä mitattiin muun muassa hallinnon toimivuutta ja päätöksenteon kulttuuria.
– Mielikuvat siitä, että Tampereella puhalletaan yhteen hiileen, heijastuvat ulospäin positiivisena, Väisänen sanoo.
Oulu ainoa vetovoimaansa kasvattanut kaupunki
Tämän vuoden tutkimustuloksissa vastaajat ovat Väisäsen mukaan kiinnittäneet entistä enemmän huomiota kaupungin kustannusrakenteeseen sekä yhteisöön ja ympäristöön liittyviin seikkoihin, kuten turvallisuuteen ja yleiseen asumisviihtyisyyteen.
– Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää saavat, Väisänen sanoo.
Oulu onkin ainoa kymmenestä kyselyssä mukana olleesta kaupungista, jonka vetovoima on kasvanut. Kaupunki jakoi kyselyssä toisen sijan Kuopion kanssa.
Muista kaupungeista poiketen Oulu kasvatti vetovoimaansa jopa kustannusrakenteen osalta. Se on Väisäsen mielestä nykyisessä taloustilanteessa yllättävää.
Eniten vetovoimaansa ovat menettäneet Turku, Lahti, Vantaa ja Helsinki. Pääkaupunkiseudun paras vetovoima on edelleen Espoolla.
– Kotitalouksiin kohdistuvat kustannuspaineet näkyvät tukimustuloksissa. Etenkin pääkaupunkiseutu kärsii kalliista kustannusrakenteesta, Väisänen pohtii.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023 toteutettuun Vetomoina&Pitovoima-tutkimukseen. Siinä selvitettiin Suomen kymmenen, asukasluvultaan suurimman, kaupungin veto- ja pitovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa.
Kolmatta kertaa tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä 1 399 suomalaista. Kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.
