Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Tässä on Erdoğan-nukke, jonka poliisi kielsi kunnianloukkauksena – Putinin kuvan polttamiseen poliisi ei ole puuttunut

Mielenosoittajat olisivat Helsingin poliisin mukaan saattaneet syyllistyä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kunnianloukkaukseen. Poliisihallitus selvittää tapahtumia.

Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittävä nukke aktivistien kodin lattialla.
Poliisi poisti kansainvälisen kurdiliikkeen asiaa ajavan yhteisön mielenosoituksesta Erdoğania esittävän nuken lauantaina. Kuva: Kurdistan-solidaarisuusverkosto

Ulla Malminen,

Miika Koskela

Poliisi takavarikoi lauantaina Helsingissä mielenosoittajilta presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken.

Mielenosoittajat ilmaisivat vastustavansa Turkin sotatoimia Pohjois-Syyrian kurdialueilla. Kulkue eteni suunnitellusti Senaatintorilta Turkin suurlähetystön edustalle Kaivopuistoon.

Erdoğania esittävän nuken takavarikointi on herättänyt paljon keskustelua, koska poliisi kirjasi tapauksesta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Poliisin mielestä mielenosoittajat olisivat siis loukanneet presidentti Erdoğanin kunniaa.

Poliisihallitus aikoo aloittaa laillisuusvalvontaselvityksen Helsingin poliisin toiminnasta mielenosoituksessa.

Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola perustelee nuken poistamista näin.

– Järjestäjillä oli nukke, jolla oli Erdoğanin kasvot. Siihen liittyen käytiin keskustelua, että ei sitten mitään loukkaavaa nuken kanssa, Porola sanoo.

– Sitten kuitenkin joku verelläsotkemisoperaatio oli alkamassa. Poliisin neuvottelijat ilmoittivat, että tuossa menee raja, hän jatkaa.

Porola ei itse ollut paikalla lauantaina, joten hän kommentoi asiaa kentällä olleiden poliisien kertoman perusteella.

Poliisi vei lauantaina järjestetystä Turkin sotatoimia vastustavasta mielenosoituksesta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania muistuttavan nuken. Mielenosoittajien mukaan nukke olisi ollut osa performanssia.

Mielenosoituksessa ollut kurdiliikkeen aktiivi Livia Hekanaho sanoo, että nukke oli osa taideteosta.

– Nukkea ei ollut tarkoitus hirttää, polttaa tai tehdä sille muutakaan groteskia pilkkaa. Se oli osa performanssia, jonka aiheena oli Turkin naispuolisiin kurdiaktiviesteihin kohdistama väkivalta, Hekanaho sanoo.

Veri symboloi Hekanahon mukaan Erdoğanin vastuuta kurdiliikkeen aktivistien kuolemasta.

– Esityksessä Erdoğanilla on veriset kädet, mutta muuten sitä ei tahrita. Erdoğan osoittaa kädellään kutakin naista vuorollaan, kuuluu laukaus, ja nainen kaatuu hitaasti kuolleena maahan.

Hekanaho kertoo, että poliisi keskeytti performanssin ennen kuin se ehti edes alkaa.

Mielenosoituksen järjesti Rise Up for Rojava -niminen yhteisö. Se vaatii, että Suomi ei sallisi asevientiä Turkkiin ja että Suomi tuomitsisi Turkin sotatoimet kurdialueilla.

Rise Up for Rojovan mukaan poliisille oli sanottu, että Erdoğan-nuken kanssa tultaisiin vain tanssimaan.

Osallistujia oli poliisin arvion mukaan alle sata ja mielenosoittajien mukaan noin 200. Poliisi oli varautunut isompaan mielenosoitukseen ja se oli paikalla mellakkavarusteisiin pukeutuneena.

Poliisi perustelee Erdoğan-nuken poistamista kunnianloukkauksen ennaltaehkäisyllä

Suomessa on perustuslaillinen oikeus mielenosoittamiseen. Toisaalta rikoslaki kieltää esimerkiksi kunnianloukkauksen ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Poliisi voi siis puuttua mielenosoituksiin, jos epäilee osallistujien syyllistyvän rikoksiin.

Porola sanoo, että poliisin tehtäviin kuuluu rikosten ennaltaehkäisy. Lauantaina mielenosoituksessa olleet poliisit arvioivat, että mielenosoittajat olisivat saattaneet syyllistyä kunnianloukkaukseen. Siksi poliisi esti teon.

Poliisi kertoi sunnuntaina, että tapahtumasta on kirjattu rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Heikki Porola tarkentaa nyt Ylelle, että poliisi on itse tehnyt rikosilmoituksen.

Kunnianloukkaus on asianomistajarikos. Rikosilmoitus ei siis etene syyteharkintaan, jos henkilö, jonka kunniaa loukataan, ei sitä vaadi.

– Tässä tapauksessa asianomistaja olisi Erdoğan. Hänen pitäisi nostaa syyte. Jos näin ei tapahdu, asia ei etene rikosilmoitusta pidemmälle, Porola selittää.

Putinin kuvan polttaminen ei aiheuttanut toimenpiteitä

Maaliskuun alussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuva poltettiin Helsingin Venäjän lähetystön edessä.

Asialla oli Vasemmistoliiton poliittinen asiantuntija Henrik Jaakkola. Hän twiittasi (siirryt toiseen palveluun) videon, jossa hän polttaa Venäjän presidentin kuvaa ja osoitti twiitin Helsingin poliisille, mutta poliisi ei mennyt paikalle.

– Emme pääse somea tuijottamalla keikoille. Hoidamme poliisitehtäviä toisella tavalla, Porola sanoo.

Tämä tapaus ei ole johtanut poliisin toimenpiteisiin, vaikka kuvamateriaali on edelleen Twitterissä.

– Netissä saattaa olla vihapuhetta ja kunnianloukkauksia paljonkin, mutta kaiken perässä ei pystytä juoksemaan.

Poliisi on aiemminkin puuttunut Turkin vastaisiin mielenosoituksiin

Helmikuun lopussa mielenosoittajat polttivat presidentti Erdoğanin kuvan Helsingin Turkin suurlähetystön edustalla.

Silloin poliisi meni paikalle ja otti kiinni neljä henkilöä epäiltynä niskoittelusta poliisia vastaan, virkamiehen vastustamisesta ja kunnianloukkauksesta.

Mielenosoittajat polttavat presidentti Erdoganin kuvan. Mielenosoittajilla on myös lippuja kädessään. Ilmassa on savua.
Kurdistanin puolesta -toimintaryhmä osoitti mieltään helmikuun alussa Turkin lähetystön edessä sunnuntaina 26. helmikuuta. Kuva: Kurdistanin puolesta -toimintaryhmä

Mielenosoittajat olivat silloin Kurdistanin puolesta -toimintaryhmästä, joka nimittää Turkin hallinnon politiikkaa ”murhanhimoiseksi” kurdien asuttamilla alueilla. Lisäksi ryhmä osoitti vastalauseensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessille.

Porolan muistikuvan mukaan tapahtuman järjestäjät eivät olleet ilmoittaneet mielenosoituksesta etukäteen poliisille, mutta poliisipartio sattui olemaan paikalla ja havaitsi savun.

– Siihen puututtiin ja sitä selvitettiin. Siinä poliisin käskyjä laiminlyötiin. Kuvan polttamista epäiltiin kunnianloukkaukseksi.

Voit keskustella aiheesta 29.3. kello 23 saakka.