Tuusulalainen Joonas Kumpulainen on rikkonut roppakaupalla junioriennätyksiä 800 metrillä.
Joonas Kumpulaisen kesän 2023 päätavoite on heinäkuussa Sloveniassa järjestettävät Euroopan nuorten olympiafestivaalit. Kuva: Jussi Nukari / IS
Juha Kanerva
Harvalla keskimatkan juoksijalla on ollut yhtä kaunis askel kuin vuoden 1976 olympiakisoissa 800 metrin pronssimitalistilla Rick Wohlhuterilla.
Orimattilan Jymyä edustavan Joonas Kumpulaisen juoksutekniikka tuo nopeasti mieleen Wohlhuterin keveän etenemisen.
Eikä Kumpulaisen vauhdissakaan ole valittamista. Hiljattain 17 vuotta täyttänyt juoksi talvella hallissa ikäluokkansa Suomen ennätyksen 1.53,68. Tuloksen arvoa nostaa se, että Tuusulassa asuvan Kumpulaisen päälaji oli kesään 2022 asti jalkapallo.
Kumpulainen on multitalentti, jolta sujuvat useat urheilulajit, eikä koulunkäyntikään tuota ongelmia. Keskiarvo hipoi peruskoulun päätteeksi kaksinumeroista lukua.
– Tykkään matikasta, fysiikasta ja kemiasta.
Kumpulaisen äiti on matemaattisten aineiden opettaja, junioriaikoinaan pikajuoksija, joten tarvittaessa apua yhtälöihin löytyy kotoa.
Joonas Kumpulainen tuuletti viime talvena nuorten SM-halleissa Oulussa. Kuva: SUL
Poika aloitti jalkapallon ekaluokkalaisena Tuusulan Palloseurassa. 12-vuotiaana futiksen rinnalle tuli uinti.
– Siirryin uintivalmentajan ehdotuksesta ”peruskurssien” jälkeen kilparyhmään.
Uinnissa Kumpulainen kilpaili kahdeksannelle luokalle asti, mutta viihtyy edelleen altaassa.
– Yritämme olla rasittamatta jalkoja liikaa, ja uinti on hyvä oheislaji, valmentajaisä Jarmo Kumpulainen sanoo.
Nykyään nuorukaiselle kertyy 10–12 harjoitusta viikossa, johon sisältyy poikkeuksellisen paljon vesijuoksua, uintia, sisäpyöräilyä ja crosstraineria. Kumpulainen ui 4 kilometrin siivuja, jotka soljuvat mukavasti aikaisemmin opitun tekniikan ansiosta.
Juoksemisen hän löysi verrattain myöhään.
– Ensimmäisen kerran meni hyvin kutosluokalla ruotsalaisviestissä, jossa nostin ankkurina (400 m osuus) joukkueemme hänniltä voittajaksi.
Talvella 2019 Jarmo-isä ehdotti, että Joonaksen kannattaisi käydä testaamassa kykyjään hallikisoissa. Poika huomasi pärjäävänsä erinomaisesti sekä 60 että 1 000 metrillä ja päätti ottaa uuden lajin ohjelmaansa.
Joonas Kumpulainen aloitti syksyllä 2022 Mäkelänrinteen urheilulukiossa ja on ollut tyytyväinen opinahjon antiin. Kuva: Jussi Nukari / IS
Vaikka Kumpulaisella oli ohjelmassa monta lajia, hän ei tuntenut väsyvänsä urakkaan.
Jalkapallo meni pitkään muiden edelle: juoksuharjoituksia oli maksimissaan kerran viikossa. Jalkapallon puolella oli tarjolla lihaskuntoharjoittelua, jota Kumpulaisen seurassa PKKU:ssa kerran viikossa veti jääpalloguru Jari Hyttinen.
Juoksuharjoittelu oli vähäistä mutta harkittua.
– Esimerkiksi 800 metrin lajitreeniä, joka auttoi suoraan päämatkalla kehittymiseen.
Syksyllä 2020 nuorukaisen urheilemiseen tuli lähes vuoden tauko kahden rasitusmurtuman takia.
Ennen loukkaantumisia Kumpulainen ehti voittaa kesällä 2020 kahdella kierroksella 14-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Kisaviikonloppu oli melkoista kilvanajoa, sillä samana viikonloppuna oli nuorten SM-kisojen lisäksi futiksen Huuhkaja-leiri, jonne oli kutsuttu maan 200 parasta poikapelaajaa.
– Haimme hänet Eerikkilästä kesken leirin ja palautimme takaisin Suomen mestarina, isä naurahtaa.
”
Hän on ollut täysin ennakkoluuloton.
Syksyllä 2021 poika oli jälleen terve, ja edelleen jalkapallo dominoi harjoitusviikkoa. Kauden avausjuoksussaan Joonas voitti 15-vuotiaiden Suomen mestaruuden 800 metrillä.
– Treenejä oli 4 kertaa viikossa ja viikonloppuna peli. Juoksuharjoittelua vain 1–2 kertaa, Joonas sanoo.
Kesään 2022 asti futis oli vankasti ykköslaji. Silloin tuli uusi vamma, rasitusosteopatia molempiin sääriin, mikä tiesi stoppia futisuralle. Kuntoutus jatkui yleisurheilun ehdoilla. Samalla into jalkapallon seuraamiseen laantui huomattavasti.
– Kevään mittaan alkoi tuntua, ettei pallon kanssa oleminen ole enää niin hauskaa.
Vastaavasti radalla juoksu kulki siihen malliin, että kovat ajat ja ennätykset lisäsivät intoa. Kumpulainen juoksi keväällä 2022 ”alaikäisenä” alle 18-vuotiaiden EM-kisojen tulosrajan 800 metrillä ja 400 metrillä.
– Ja ne tulokset tehtiin täysin jalkapallon ehdoilla, sillä Joonas oli tammikuusta kesäkuuhun mukana PKKU:n joukkueessa B-juniorien SM-karsintasarjassa, isä korostaa.
EM-kisat jäivät kuitenkin väliin loukkaantumisen takia.
Joonas Kumpulainen vauhdissa 1500 metrillä Tähtien kisoissa Orimattilassa kesällä 2020. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Kumpulaiset ovat urheilijaperhe useammassa sukupolvessa. Joonaksen isoisä Alpo Kumpulainen juoksi aikoinaan ratakierroksen 49,5 ja toimi pitkään Orimattilan liikuntatoimenjohtajana. Joonaksen kummisetä Jarkko Kumpulainen valmensi aikoinaan Kristiina Mäkelää ja toimii nykyään Joensuun Katajan valmennuspäällikkönä.
Kummisedälle lähetettiin alkuvaiheessa videokuvaa ja kysyttiin, ovatko säärikulmat oikeaoppisesti lähtötelineissä.
– Nuorten SM-hallien aikana kävimme kolmistaan illallisella ja -keskustelimme valmennuksesta, sanoo vuonna 1974 syntynyt Jarmo-isä, jonka ennätys kasilla on 1.53,7.
– Olin pelannut tennistä, jalkapalloa ja koripalloa, kun minut värvättiin 15-vuotiaana Jymyn juniorien viestiporukkaan varamieheksi. Kolme vuotta myöhemmin kulki jo 1.53, mutta siihen se lento päättyikin, isä naureskelee ja antaa pojasta polvi paranee -sanonnalle aikamääreen.
– Se on vuosi ja 8 kuukautta. Joonas oli sen verran nuorempi parantaessaan ennätystäni.
”
Nelivuotias labradorinnoutaja Alma on toistaiseksi Joonaksen henkinen valmentaja.
Jälkikasvun seuraava tähtäin on vaarin 400 metrin ennätys 49,5.
Suvussa seurataankin ahkerasti Tilastopajan sivuja ja katsotaan, mitkä ovat eri ikäluokkien parhaita tuloksia.
– Ensimmäisenä yleisurheilukesänä lähdin melkein joka kisaan sillä ajatuksella, että yritän rikkoa ikäkausiennätyksen, koska ne olivat saavutettavissa, Joonas muistelee.
Kumpulainen juoksi elämänsä ensimmäisessä 800 metrin kilpailussa 2.11. Pojan itseluottamuksesta kertoo, että hän arveli saman tien pystyvänsä ”SE-aikaan”, joka oli 2.08,11. Kesän seuraavissa kisoissa Joonas kellottikin ajat 2.08 ja 2.06.
– Hän on ollut täysin ennakkoluuloton, isä sanoo.
Juniorikisoissa Kumpulainen on juossut yleensä soolona, mutta tammikuussa hän pääsi maistamaan 800 metrin fyysistä puolta aikuisten kisassa.
– Silloin olin ensimmäistä kertaa tosi tiukassa kisassa ja pääsin maistamaan kyynärpäätaistelua.
Painikin sujui, sillä Kumpulainen kellotti Liikuntamyllyn kisassa ajan 1.54,53, joka oli 17-vuotiaiden SE.
Ulkoratakausi alkoi vauhdikkaasti tiistaina Jyväskylässä Kumpulaisen rynnistettyä 600 metrillä uuden 17-vuotiaiden SE:n 1.20,03. Harjulla kellotettu aika oikeuttaa 19-vuotiaiden sarjassa kaikkien aikojen kakkostilaan Markus Teijulan jälkeen.
Kumpulainen kävi yläkoulun Tuusulassa, mutta siirtyi syksyllä Mäkelänrinteen urheilulukioon.
– Täällä on sairaan hyvät tilat ja lisäksi pystyn harjoittelemaan aamulla useampana päivänä viikossa. Vetoharjoitukset kestoryhmä tekee Myllypurossa ja muulloin Eläintarhan kentällä, josta Kumpulainen ehtii kouluun aamupalalle.
Valmennuksessa panostetaan määrän sijasta laatuun, ja juosten taitetut kilometrit jäävät huomattavasti vähäisemmiksi kuin muilla.
– Kukaan ei usko, miten vähän juoksukilometrejä Joonakselle kertyy, isä sanoo.
Koulun puolesta nuorella miehellä on fysioterapeutin vetämä lihashuoltopäivä. Kotoa löytyy puolestaan psyykkinen valmentaja.
– Nelivuotias labradorinnoutaja Alma on toistaiseksi Joonaksen henkinen valmentaja, isä sanoo.
Neljä tai viisi tunnin kävelylenkkiä viikossa varmistavat hyvät pohjat Joonaksen kestävyysominaisuuksille.
