Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Testaa riskisi saada muisti­sairaus – 7 kohdan nopea testi

Vaikka sairastumista ei voisi välttää kokonaan, on suomalainen tutkimus osoittanut, että muistihäiriöiden ilmaantumista on omilla elintapoihin liittyvillä valinnoilla hyvät mahdollisuudet siirtää myöhempiin ikävuosiin.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo lähes 200 000 muistisairasta henkilöä. Vuosittain muistisairauteen sairastuu noin 14 500 henkilöä.

Väestön ikääntyessä määrä kasvaa jatkuvasti, sillä merkittävin riskitekijä muistisairauksille on korkea ikä. Korkean iän lisäksi myös monet elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat sairastumisen todennäköisyyteen.

Vaikka sairastumista ei voisi välttää kokonaan, on suomalainen Finger-tutkimus osoittanut, että muistihäiriöiden ilmaantumista on omilla valinnoilla hyvät mahdollisuudet siirtää myöhempiin ikävuosiin.

Finger-tutkimuksessa tutkittavat olivat 60–77-vuotiaita. Tässäkin ryhmässä saatiin mitattuja vaikutuksia muistitoimintoihin, kun riskitekijöihin pyrittiin vaikuttamaan aktiivisesti.

Hankkeen päätutkija, geriatrian professori Miia Kivipelto kertoi viime vuonna Ilta-Sanomille, että väestötasolla jopa 40 prosenttia Alzheimer-tapauksista voidaan liittää elintapoihin ja hoidettavissa oleviin riskitekijöihin.

Lue myös: Huippututkijan 7 keinoa – aivoista voi tehdä vastustuskykyisemmät Alzheimerin taudille

Finger-tutkimushanketta koordinoiva THL on julkaissut tutkimuksen pohjalta seitsemän kysymystä kattavan testin, jolla voi nopeasti kartoittaa oman riskin sairastua muistisairauteen.

Testissä kysytään muun muassa koulutuksesta ja liikuntatottumuksista sekä painoindeksiä. Vastauksista saa pisteitä, joiden yhteismäärä kertoo vaaran sairastua muistisairauteen seuraavien 20 vuoden kuluessa.

THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu arvioi, että suurin hyöty testistä on noin 40–60-vuotiaille, koska myös testiä varten tutkitut henkilöt olivat sen ikäisiä.

– Toki vanhempienkin ihmisten kohdalla sieltä voi nousta esiin asioita, joihin kannattaa puuttua. Tekijät, jotka ovat tärkeitä ennaltaehkäisyssä ovat hyvin pitkälti samoja eri ikäryhmissä.

Lue myös: Tällainen ruoka­valio saattaa ehkäistä Alzheimerin tautia – THL vakuuttui: ”Todella tärkeä tekijä”

Moni ei tule ajatelleeksi, että Alzheimerin tautiin johtava prosessi alkaa usein jopa 20–30 vuotta aiemmin kuin diagnoosi tehdään.

– Kun oireita alkaa olla, aivoissa on tapahtunut jo aika paljon muutoksia. Paras teho ennaltaehkäisyssä saavutetaan, kun riskitekijöihin kiinnitetään huomiota mahdollisimman varhain, Ngandu sanoo.

THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu arvioi, että suurin hyöty testistä on noin 40-60-vuotiaille, koska myös testiä varten tutkitut henkilöt olivat sen ikäisiä.

Vaikka riskitekijöitä ei minimoisi vielä nelikymppisenä, ei myöhemminkään ole vielä liian myöhäistä aloittaa. Se todettiin myös Finger-tutkimuksessa.

– Finger-tutkimuksessa tutkittavat olivat 60–77-vuotiaita. Tässäkin ryhmässä saatiin mitattuja vaikutuksia muistitoimintoihin, kun riskitekijöihin pyrittiin vaikuttamaan aktiivisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä, Ngandu kannustaa.

– Liikunnan harrastamisella ja hyvillä elämäntapavalinnoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun, vaikka muistisairaus olikin jo kehittynyt, hän lisää.

Lue lisää: Suomalais­tutkimus: 11 tapaa ehkäistä dementiaa – nämä tekijät voivat vähentää riskiä 37 prosenttia

Mutta mistä sitten kannattaisi aloittaa?

Aktiivisen liikunnan harrastamisen yhteydestä pienempään muistisairausriskiin on eniten tutkimusnäyttöä. Ngandu huomauttaa kuitenkin, että liikunta on kuitenkin helpommin mitattavissa oleva tekijä kuin vaikkapa ruokavalio.

Aktiivisen liikunnan harrastamisen yhteydestä pienempään muistisairausriskiin on eniten tutkimusnäyttöä.

– Jokaisella on omat haasteensa. Voihan olla, että ruokavalio on kunnossa, mutta ei tule liikuttua. Silloin kannattaa lisätä liikuntaa. Kannattaa miettiä, mitkä tekijät omassa elämässä kaipaisivat korjausta.

Lue lisää: Väsymys voikin olla merkki muistisairaudesta – oireet saatetaan sekoittaa työuupumukseen

Tulevaisuudenhaasteena Ngandu näkee lihavuuden yleistymisen väestötasolla.

– Lihavuus liittyy vahvasti diabeteksen yleistymiseen, ja nämä molemmat tekijät lisäävät vahvasti myös muistisairausriskiä. Myös lihavuuteen voi vaikuttaa ruokavaliolla ja liikunnalla. Kaikki riskitekijät ja mahdolliset vaikutuskeinot liittyvät siis vahvasti toisiinsa.

Ngandu muistuttaa, ettei ikäihmisen kannata alkaa tiukalle laihdutuskuurille.

– Keski-iän lihavuus liittyy korostuneeseen sairastumisriskiin, mutta jos puhutaan iäkkäästä henkilöstä, ei kannata suin päin lähteä laihduttamaan, vaan kiinnittää huomiota liikuntaan ja monipuoliseen ruokavalioon.

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus

Tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat:

Sairastumisriskiä pienentävät:

Lähde: Muistiliitto