Hupparihörhö-brändistä tunnettu, startup-yritysten parissa 1990-luvun lopulta asti puuhastellut Sami Kuusela purkautui torstaina somessa vieraantumisestaan skeneen.

Helsingissä vietetään paraikaa Slush-yritystapahtumaa, johon Kuusela osallistui kaikilla aiemmilla kerroilla ja kulki käpälä pystyssä tuttujaan moikkaillen.

Ei nyt.

– Mulla on yhä hirveä startup-burnout. Ajatuskin Slushiin osallistumisesta tänä vuonna aiheuttaa iho-oireita, hän kirjoitti.

Sami Kuusela on startup-alan sarjayrittäjä. Antti Vettenranta

Kuusela lisäsi päivityksensä oheen kuvan Ferrarista, jonka kyljessä lukee sustainability, kestävä kehitys.

– Maailmanparannuskuorrute suurimpaan osaan asioista näyttää kyynisen, keski-ikäisen internetihmisen silmissä snadisti feikiltä. Se on outo maailma, että jollain tavallisella ihmisellä on yhtäkkiä satoja miljoonia. Se ei ehkä ole ihan tervettä.

Kuusela sanoo päivityksen kummunneen ulkopuolisuuden tunteesta.

– Ehkä olen liian vanha siihen, hän pohtii.

Tyytyväinen tuhatnääri

Kuusela perusti ensimmäisen internet-alan firman 1997. Sittemmin niitä on ollut lukuisia erilaisia. Viimeisin meni konkurssiin 2019. Nykyisin perheenisänä hän sanoo olevansa tyytyväinen tuhatnääri, jolla on koko ajan tasaisesti rahaa, mutta ei joko paljon tai ei ollenkaan. Hän tekee tyytyväisenä laskutettavaa työtä.

Eräässä vaiheessa Kuusela kirjoitti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle, miten kansantalous voisi hyötyä siitä, että suuryritykset ja startupit toimisivat yhdessä. Hän oli startup-alan saarnamies.

– Skene on muuttunut kansantaloudellisesti tosi merkittäväksi ja massit tosi isoiksi. Downgreidaamiselle aiemmin naureskelin, mutta enää en. Jotenkin miljoonien ja miljardien jahtaaminen ei enää kiinnosta, kun olen juuri täyttänyt 50.

Kuusela kertoo, että kun asiat tulevat isoiksi, niistä tulee vähän vakavampia ja tylsempiä. Hänen ja internetin ollessa nuoria, ”joskus 1700-luvulla”, asioita saattoi puuhastella autotallissa ja laittaa ne nettiin, jossa ne levisivät kulovalkean tavoin. Hän sanoo olevansa internet-idealisti. Hän on toisaalta myös toimittaja ja kolumnisti, joka on katsonut alaa ulkopuolelta.

– Nykyään uuden keksiminen on muuttunut vaikeammaksi. Autotalli-idean isoksi muuttaminen on muuttunut vaikeammaksi. Kaikki on kaupallistunut, näkyvyys internetissä maksaa paljon, ja joillakin toimijoilla on 100 miljoonaa. Rahan määrä menee yli tavallisen ihmisen käsityskyvyn. Pelistä on tullut myös ihan sairaan kovaa.

Rahat olivat tulleet tilille vuosituhannen vaihteen teknokuplassa. Sen huomasi. Mikko Paartola

Kuuselan päivitykseen kommentoitiin, että hänkin aikanaan startup-huumassa ajelutti taksilla omaa läppäriään. Kuusela lisäsi ketjuun myös kuvan, jossa hän poseeraa baarissa markkaseteleitä nenässään, ”jotta ei menisi jeesusteluksi.” Hän myöntää, että bailaaminen kuului asiaan.

– Totta kai silloinhan se oli semmoista kulttuuria. Samaan aikaan tehtiin kovasti hommia. Maailmanomistajameininkiä oli Punavuoren baareissa.

Tämäkin vaikuttaa Kuuselan mukaan muuttuneen.

– Suurin osa asioista on jonkun jo tekemiä, niitä mitataan tarkkaan, sijoittajat ovat tarkkoja ja vaativat koko ajan enemmän.

Säätäjälle ei enää tilaa

Kuusela näkee, että vuosituhannen vaihteen teknokupla oli muutakin kuin kupla, koska silloin luotiin pohja kaikelle verkkokaupalle ja sosiaaliselle medialle. Nyt nämä asiat ovat arkipäivää ja vaikuttavat valtavasti kaikkeen, mitä me teemme. Enää firmoja ei tarvitse vakuutella siitä, että niiden kannattaa olla internetissä.

– Innovaattorille, innostajapuuhastelijalle ja säätäjälle on vähemmän tilaa. Esimerkiksi Woltin osalta puhutaan jo niin isosta pelistä, että ei minusta ehkä ole siihen enää.

Hän ei ole täysin luopunut idealistisesta ajatuksesta, että internetin ja alustatalouden avulla voisi parantaa maailmaa. Hän kertoo kuitenkin nykyään olevansa krantumpi kuin ennen sen suhteen, mihin lähtee mukaan. Täysin hän ei ole sulkenut ovia startup-maailmaan.

– Kun syntyi Uberit, Woltit ja tällaiset, otettiin pois kaikkea turhaa ja annettiin internetin ja algoritmien hoitaa. Alustatalousfirmalla ei ole keskijohtoa ja byrokratiaa, vaan kaikki tapahtuu applikaatioissa ja skaalautuu hulluna. Se johtaa parhaimmillaan siihen, että myös työntekijät voivat saada siitä kunnollista korvausta, mutta ei tämä ole täysin toteutunut, koska pitää näyttää kannattavuutta ja kasvaa niin nopeasti.

Syksyn megauutinen oli Woltin yrityskauppa. Ostajana oli Doordash, jonka toimitusjohtaja Tony Xu ja Woltin Miki Kuusi keskustelivat Slushissa. Kimmo Brandt / AOP