Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtaja kertoo, että raja-alueella kuuluu toisinaan aina jotain ääntä.
Rajavartiolaitos esitteli itärajan esteaita -hanketta Imatran Immolassa 18. marraskuuta 2022. Kuva: Lauri Heino / Lehtikuva
Miika Kaskinen, Tuomas Manninen
Aivan Venäjän rajan kupeessa sijaitsevalla Imatralla asuva Tuomo Hallikas on huomannut viime aikoina merkillistä ääntä rajan takaa.
– Kummaa kohinaa.
Hän kertoo kuulleensa erikoista ääntä ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten. Edellisen kerran ääni yllätti hänet viime viikonloppuna.
– Viime kerralla ääni kesti yhtä soittoa pari tuntia.
Hallikkaan mukaan ääntä ovat ihmetelleet muutkin kylänmiehet.
Hallikkaalla on äänestä teoria.
– Siellä varmaan lasketaan maakaasua ilmaan, 70-vuotias Hallikas ruotii.
– Putkista lasketaan painetta ja ääni ujeltaa eri tavalla kuin maakaasua poltettaessa, hän jatkaa aprikointia ja jatkaa kyseessä olevan hänen oma oletuksensa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtaja majuri Jouni Lahtinen kertoo rajavartiolaitoksen seuraavan tiiviisti kaikkea rajalla ja sen läheisyydessä tapahtuvaa toimintaa.
– Meillä ei ole tietoa mistään äänistä sen enempää.
Lahtinen kertoo, että raja-alueella kuuluu toisinaan aina jotain ääntä.
– Ei kuitenkaan mitään sellaisia ääniä, jotka olisivat poikkeavia tai joista muuten erikseen raportoitaisiin.
Venäjä polttaa maakasua Portovajan kompressoriasemalla 26. elokuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Venäjän on uskottu polttaneen maakaasua Portovajan kompressoriasemalla kesästä lähtien, jolloin suuri liekki näkyi 15 kilometrin päähän Suomeen asti.
Venäjän ympäristöpolitiikan professori ja Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikan dosentti Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että maakaasun ilmoille päästämisestä kuuluu kyllä ääntä, jos siitä ylipäätään on kyse tässä tapauksessa.
– Käsittääkseni Venäjän puolella ihan rajan tuntumassa ei ole mitään maakaasulaitosta, jossa sitä voisi siis ilmaan päästää.
– Sehän on vaarallista, jos maakaasua päästetään ilmaan, sillä kaasu on metaania, joka on räjähdysherkkää.
Maakaasun polttaminen on Tynkkysen mukaan pienempi haitta ilmastolle kuin sen ilmaan päästäminen.
Imatran Räikkölässä sijaitsee siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kaasuasema.
– Olisiko mahdollisesti sieltä tullut jotain ääniä.
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että maakaasun polttaminen on pienempi haitta ilmastolle kuin sen ilmaan päästäminen. Kuva: Reijo Hietanen
Koko ikänsä ”rajavyöhykkeellä” asunut kirvesmiehen, maanviljelijän sekä myöhemmin myös isännöitsijän töitä tehnyt Hallikas ei ole vallitseva tilanteesta ja mahdollisesta maakaasun ilmaan laskemisesta erityisen huolissaan.
– Ei tässä erityisemmin pelota, näihin on tottunut. Ilmastohan siitä ei varmaan tykkää, mutta muuten ei siitä ei liene mitään haittaa.
– Enemmän pelotti vuonna 1968, kun Tshekkoslovakia miehitettiin. Silloin tuosta rajan takaa siirrettiin runsaasti raskasta kalustoa Prahaan, Hallikas äityy muistelemaan.
Siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kaasuasema Imatran Räikkölässä 12. toukokuuta. Suurin osa Venäjältä tuodusta maakaasusta tulee Suomeen Imatran kautta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Lintuharrastaja Seppo Grönlund tarkkaili koko viime syksyn Virolahden Kellovuoren lintutornista ”Putinin virvatulta” eli Portovajan kompressoriasemaa.
Hän ei ole kiinnittänyt huomiota sieltä kuuluvaan mahdolliseen ääneen.
– Etäisyyttäkin on 19,8 kilometriä, Grönlund sanoo.
Tiettyä huminaa Grönlund on aina silloin kuullut. Hän uskoo äänen lähteen olevan lähempänä.
– Se taitaa tulla Tuuholmin saarella sijaitsevalta (suomalaiselta) tutka-asemalta, jos on tyyntä. Matkaa on alle kilometri.
Kun Grönlund kävi joulukuun alussa Kellovuorella, näkyvyys oli heikko ja Portovajan liekki samoin. Lokakuun lopulla liekki oli sen sijaan valtava, ja kaasun katku leijaili koillistuulessa sieraimiin hyvin väkevänä.
– Liekki oli varmaan 30 metriä, jos tornin pituus kerran on 70 metriä, ja tuprutti paksua mustaa savua, Grönlund kuvailee.
– Siinä on tornissa kolme putkea, välillä kaikki ovat käytössä, välillä kaksi tai yksi.
Uusi maisemaelementti Kellovuoren lintuharrastajille on Suomen puolelle noussut torni, josta sojottaa erilaisia peilejä, tutkia ja antenneja.
– Se on ristitty Nato-torniksi.
