Jos turkiseläimiä ei rokoteta botulismia vastaan, uhkana on vakava eläintautiepidemia. Sen torjumiseksi Ruokavirasto hyväksyi käyttöön kiinalaisen rokotteen, jonka turvallisuutta ei ole varmistettu EU:n edellyttämällä tavalla.
Suomessa turkiseläimet rokotetaan kerran vuodessa vaarallista botulismia vastaan, mutta nyt rokotteiden saatavuudesta on maailmanlaajuinen pula. Minkki pohjanmaalaisella turkistarhalla vuonna 2019. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Heli Saavalainen HS
Turkiseläimille tarkoitetut rokotteet ovat loppumassa koko Euroopasta ja ilmeisesti myös Yhdysvalloista. Suomessa rokotepula on aiheuttanut vakavan eläintautiepidemian riskin, jota Ruokavirasto on päättänyt torjua hyväksymällä minkkien rokottamiseen tuntemattoman kiinalaisvalmisteisen botuliinirokotteen.
Yleensä uudet lääkkeet ja rokotteet hyväksyy käyttöön Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tai Euroopan lääkevirasto (Ema). Nyt näin ei tapahtunut, koska kiinalaista Qilu Animal Health Products -nimistä lääketehdasta ei ole tarkastettu EU:n edellyttämällä tavalla.
Ruokavirasto kuitenkin myönsi kiinalaisvalmisteelle maahantuonti- ja käyttöluvan vuoden loppuun saakka, koska vaihtoehtoisia rokotteita ei ole muualla saatavilla. Virasto arvioi rokotteen riskit pienemmiksi kuin mahdollisen epidemian puhkeamisen.
Turkistarhojen minkeillä mahdollinen epidemia tarkoittaisi vaarallista botulismia, joka todennäköisesti tappaisi eläimet.
Botulismiksi kutsutaan Clostridium botulinum -bakteerin tuottaman myrkyllisen aineen, botuliinin, aiheuttamaa sairautta. Kaikki eläinlajit, myös ihminen, voivat sairastua botulismiin. Botuliini on erittäin vaarallinen hermomyrkky, joka aiheuttaa lihasten halvaantumisen. Eläin kuolee, koska se ei pysty hengittämään.
”Kyse on niin sanotun paniikkipykälän käyttöönotosta. Myönsimme kiinalaisvalmisteelle luvan vakavan eläintautiepidemian ehkäisemiseksi, koska katsomme, että sen hyödyt ovat suuremmat kuin riskit”, kertoo ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ruokavirastosta.
Kaartisen mukaan tilanne on äärimmäisen vakava ja uhka botulismiepidemian leviämiselle todellinen. Saastuneesta rehusta taudin leviämisellä voi olla vakavat seuraukset.
”Jos minkkejä ei rokoteta, bakteerin rehuun tuottama myrkky voi pahimmillaan levitä kaikille tarhoille ja tappaa erittäin suuren osan eläimistä”, Kaartinen kertoo.
Ruokaviraston myöntämä käyttölupa on voimassa vuoden 2023 loppuun. Lupa koskee pelkästään minkkejä, jotka ovat hyvin herkkiä bakteerimyrkylle. Tauti voi tarttua kettuihinkin mutta ei yhtä herkästi.
Rokotteiden saatavuushäiriöitä on koko Euroopan alueella sekä Yhdysvalloissa, kertoo eläinlääkäri Kristina Lehmann Fimeasta.
”Tilanne on ikävä, sillä rokotteita valmistanut yritys ei ole pystynyt vastaamaan tarpeisiin. Olemme miettineet Ruokaviraston kanssa erilaisia vaihtoehtoja, ja nyt ratkaisuksi on löytynyt Kiinassa valmistettu rokote, jolle Ruokavirasto myönsi käyttöluvan”, Lehmann kertoo.
EU:ssa myytävien lääkkeiden valmistukselta vaaditaan GMP:n (good manufacturing practices) eli hyvien tuotantotapojen noudattamista. Tämä on edellytys sekä EU:ssa valmistettaville lääkkeille että EU:n ulkopuolelta tuotaville lääkkeille.
”Koska rokotetta valmistavan tehtaan osalta ei ole tehty GMP-tarkastusta, Fimea ei voi arvioida valmisteita eikä niiden turvallisuutta”, Lehmann sanoo.
Eläintautiepidemian uhatessa käyttölupa voidaan kuitenkin myöntää, jos lääkkeen riskit katsotaan pienemmiksi kuin epidemian puhkeaminen.
Ruokaviraston kiinalaislääkkeelle myöntämä käyttölupa perustuu tähän poikkeukseen.
Suomessa turkiseläimet rokotetaan tauteja vastaan yleensä kerran vuodessa alkukesällä. Ongelmana on muun muassa tarttuva botulismi, jonka minkki tai kettu voi saada esimerkiksi saastuneen rehun välityksellä.
Luonnoneläimissä botulismia esiintyy tyypillisimmin vesilinnuissa. Ruokaviraston mukaan Suomessa ei ole raportoitu botulismin aiheuttamaksi varmistettuja villilintujen joukkokuolemia.
Tarhaoloissa botulismin aiheuttamia eläinten joukkokuolemia on tapahtunut. Esimerkiksi vuonna 2002 Pohjanmaalla jopa 50 000 tarhakettua kuoli pilaantuneen rehun kautta saatuun botuliinimyrkytykseen. Myrkky syntyi tiettävästi rehun raaka-aineena käytetyssä teurasjätteessä.
Tärkeä osuus botuliinimyrkytyksen torjumisessa on myös rehuhygienialla, mutta Ruokaviraston Kaartisen mukaan sekään ei kokonaan estä epidemioita.
Kymmeniä tuhansia kettuja kuoli botulismiin Pohjanmaan turkistarhoilla vuonna 2002. Kuva: Mikko Lehtimäki
Turkistarhaus on kovassa vastatuulessa maailmalla. Euroopassa ainakin 13 maata, esimerkiksi Britannia, Alankomaat, Belgia, Itävalta, Kroatia ja Slovenia, ovat kieltäneet tarhauksen.
Suomi on Euroopan suurimpia turkistarhausmaita, kun lukuihin lasketaan kahden yleisimmän turkiseläimen, minkin ja ketun, kasvatusluvut.
Suomen lisäksi tarhaus on sallittua muun muassa Kreikassa, jossa rokoteongelma on niin ikään akuutti.
