Lääkäri kertoo, milloin siitepölyallergian lääkitys kannattaa oikeasti aloittaa.
Tuttu ohje antihistamiinitablettien käytöstä on vanhentunut. Kuva: Colourbox
Katarina Pimiä
Aiemmin on neuvottu vuosikaudet, että allergialääkkeitä tulisi ottaa hyvissä ajoin ennen oireiden alkua, jotta niistä saisi parhaan tehon.
Antihistamiinitablettien osalta tämä ohje on kuitenkin vanhentunut – vaikka sitä edelleen usein kuulee.
‒ Se on turhan epämääräinen ohje, sanoo allergologi ja lastentautiopin dosentti Péter Csonka Terveystalon tiedotteessa.
Dosentti kertoo, että antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä.
– Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä. Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa, Csonka neuvoo.
Siitepölyallergia on noin miljoonalla suomalaisella. Kuva: Colourbox
Fakta
Näin siitepölyallergia oireilee
■ Siitepölyallergian oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet.
■ Useimmilla siitepölyallergisilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.
■ Atooppinen ihottuma saattaa pahentua.
■ Monet kokevat väsymystä.
■ Siitepölyallergian oireiden voimakkuus vaihtelee kausittain, koska siitepölyjen määrät vaihtelevat. Välillä voi olla kausia ettei oireita tulekaan, ja toisena vuonna ne taas ovat voimakkaat.
Lähde: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
Pidä oireista ja lääkkeistä päiväkirjaa
Siitepölyallergisia on Suomessa arviolta noin miljoona henkeä, joten erilaisia allergialääkkeitä käytetään paljon.
Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla.
Csonka sanoo, että allergialääkityksellä voi parantaa huomattavasti omaa elämänlaatua: lääkitykset ovat kehittyneet ja vaihtoehtoja on huomattavasti aiempaa enemmän.
− Oireiden mukainen hoito on kuitenkin aina yksilöllistä ja lääkäri on apuna siinä, kun mietitään, mikä paras lääkitys olisi. Lääkärin tehtävä on myös tutkia, onko oireita vain ylähengitysteissä ja ohjata tarvittaessa astmatutkimuksiin.
Omahoidon tueksi lääkäri suosittelee pitämään oirepäiväkirjaa.
− Kehotan aina kirjaamaan vuosittain ylös, mikä lääke on ollut käytössä, onko se auttanut, onko lääkettä käyttänyt esimerkiksi päivittäin ja miten oireet ovat edenneet.
Tällainen siitepölytilanne on nyt
Turun yliopiston siitepölytiedotteen mukaan ensimmäiset pähkinäpensaat ovat aloittaneet kukinnan Lounais-Suomen ja Uudenmaan lämpimillä kasvupaikoilla.
Pähkinäpensaan siitepölyä on ilmassa enimmäkseen erittäin vähäisiä määriä maan lounaisosissa ja Uudellamaalla. Lisäksi maan eteläosiin voi kaukokulkeutua vähäisiä määriä lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta, missä kukinta on jo alkanut.
Lepän siitepölykausi on tavallisesti voimakkaimmillaan huhtikuussa. Koivun kukinta alkaa maan eteläosissa tyypillisesti huhtikuun lopulla ja muualla maassa myöhemmin.
Turun yliopiston ennusteen mukaan koivun siitepölyn osalta on odotettavissa, että vuoden 2022 heikon kukinnan jälkeen koivun kukinta on tänä vuonna runsaampi. Kesän heinä- tai pujokukinnan runsautta on vielä liian aikaista ennustaa.
