Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Työmarkkina­johtajilla yksimielinen toive: Politiikka pois työmarkkina­pöydistä – ”Siitä ei mitään hyvää seuraa”

SAK:n puheenjohtaja Eloranta ja Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Helle toivoivat, että poliitikot pitäisivät näppinsä erossa hoitajien palkankorotuksista.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta olivat Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä väittelyssä.

Kiitos – ei uusintaa Sari Sairaanhoitajasta ja poliitikot lähtisivät mukaan vaatimaan hoitajille kunnon palkankorotuksia, kuten 2007.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle olivat Politiikan toimittajien yhdistyksen väittelyssä yhtä mieltä siitä, että poliitikkojen pitää jättää palkkaneuvottelut ammattiliittojen huoleksi.

Hoitajaliitot Tehy, etenkin, ja Super ovat vaatineet jäsenilleen suurempia palkankorotuksia kuin muille, ja osalla poliitikoista on ollut vähintäänkin kiusaus yhtyä kuoroon.

Helle oli itse aikoinaan Tehyn neuvottelijana hoitamassa hoitajille suuret palkankorotukset, nyt hän on työantajan edustajana

– Ainakin tiedän, mistä puhun. Toivon todella, että työmarkkinoilla muistetaan, minkälaisia virheitä nimenomaan nousukaudella työmarkkinapöydissä tehty, ja mitä siitä on seurannut suomalaiselle yhteiskunnalle. Opit on syytä pitää mielessä, Helle sanoi.

– Nyt on erittäin tarkkaan pidettävä huolta että politiikka ja työmarkkinapolitiikka, neuvottelut, pidetään ehdottomasti erillään. Siitä ei mitään hyvää seuraa, jos ne sotketaan toisiinsa, Helle jatkoi.

– Tästä olemme aivan samaa mieltä: politiikka pois työmarkkinapöydistä, Eloranta säesti.

Mistään muusta työntekijöiden ja työnantajien edustajat eivät sitten väittelyssä enää samaa mieltä tainneet olla.

Helle ja Eloranta halusivat pysytellä erossa ammattiliittojen neuvotteluista ja he muistuttivat, että niin SAK:lla, STTK:lla kuin Akavalla on omat näkemyksensä siitä, kelle suurimmat palkankorotukset kuuluisivat.

– Me ajamme solidaarista palkkapolitiikkaa, joka tarkoittaa sitä, että matalapalkkaisia palkkoja pitää korottaa enemmän kuin korkeampia palkkoja. Matalia palkkoja löytyy teollisuudesta, palvelualoilta ja vähän muualtakin, Eloranta kertoi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivisti, että SAK ajaa suurimpia palkankorotuksia pienimpiin palkkoihin.

Työmarkkinoilla mannerlaatat ovat liikkuneet, kun työnantajien Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus irtaantuivat työehtosopimustoiminnasta.

Metsäteollisuus tekee vain yrityskohtaisia sopimuksia, ja yrityksistä Stora Enso on jo Paperiliiton kanssa sopimukseen päässyt.

Teknologiateollisuus siirsi TES-toimintansa Teknologiateollisuuden työnantajiin. Alan työantajat voivat valita, että haluavatko ne valtakunnallisen sopimuksen vai yrityskohtaisen sopimuksen - ja enemmistö Teknologiateollisuuden työnantajista on halunnut jatkaa valtakunnallisten sopimusten tekemistä.

Teknologiateollisuuden Helle puolusti vapautta valita joko valtakunnallinen TES tai yrityskohtainen sopimus.

– Jonkin verran on esitetty väitteitä, että Teknologiateollisuus olisi tehnyt ratkaisut, jotta haluttaisiin työehtoja romuttaa tai palkkatasoa heikentää. Siitä ei ole kysymys. Keskustelua palkkojen alentamisesta käy ay-liike ihan itse, työnantajapuolella sitä ei käydä. Se ei ole ollut intressi.

– Olen ihan sataprosenttisen varma, että se tuottaa hyviä tuloksia sekä työnantajalle että työantajille, Helle totesi.

Eloranta epäili työnantajien motiiveja yrityskohtaisissa sopimuksissa.

– Varmasti on tavoitetta työn hintaa viedä alaspäin, ainakin pystyä työn hintaa nopeasti laskemaan, jos yritys kokee markkinoilla vaikeuksia. Okei, palkat eivät ehkä laske, mutta sitten on kysymys, kuinka paljon tehdään työaikaa, ja mitä muita säädöksiä TES:ssä on, josta halutaan eroon.

– Voi olla, että palkkanauhassa ei näy mitään, mutta työaika pitenee x määrää viikossa y määrää vuodessa, vuosilomamääräyksissä käydään ehkä vähän kopaisemassa, sairausajan palkkoihin tehdään muutoksia, Eloranta sanoi.

Eloranta muistutti, että työehtosopimuksissa on jo nyt mahdollista sopia aika paljonkin asioita paikallisesti.

– Se on sopimisen kautta. Ei niin, että se olisi työnantajan yksipuolisesti määrättävissä, Eloranta totesi.

Helle yritti hälventää työntekijäleirin huolia yrityskohtaisista sopimuksista ja paikallisesta sopimisesta.

– En näe ollenkaan niin, että tavoitteena olisi heikentää työehtoja. Kysymys on siitä, että rakennetaan kombinaatioita, joissa on erilaisia palikoita, jotka ovat molemmille osapuolille hyviä. Siellä voi olla palikoita, jotka ovat kummallekin vähän huonoja.

– Mikä kombinaatio milloinkin syntyy, riippuu taloustilanteesta tai yrityksen tilanteesta ja siitä, minkälaisia toiveita henkilöstöllä on. Ei kysymys ole siitä, että halutaan työehtojen joustavan vain alaspäin. Kysymys on siitä, että ne joustavat. Voi olla tilanne, että joudutaan tekemään henkilöstölle ikävämpi ratkaisuja, mutta sitten tulee tilanne, jossa homma kääntyy toisin päin. Sitten tullaan luottamukseen, sen täytyy pitkällä aikavälillä toimia, Helle sanoi.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi, että yrityskohtaisissa sopimuksissa ja paikallisessa sopimisessa välillä työnantajat voittavat ja välillä työntekijät.

Paikalliseen sopimiseen on aika paljon mahdollisuuksia useimmissa työehtosopimuksissa, mutta paikallista sopimista käytetään aika vähän.

Järjestäytymättömissä, työantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä ei ole mahdollista soveltaa paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen järjestäytymättömissä yrityksissä on pattitilanteessa, koska ay-liike on pitänyt vaatimuksenaan, että yrityksissä paikallisesta sopimuksesta voi neuvotella vain liittoon kuuluva luottamushenkilö.