Finland

Työnantajan kieltävä vastaus antaa buustia yrittää enemmän – kolme opiskelijaa kertoo itse, miltä työnhaku näyttää

Kesätyöpaikkahaku käy jo kuumana, vaikka koronaepidemia varjostaakin työpaikkanäkymiä jo toista kesää peräkkäin. Kuitenkin Elinkeinoelämän keskusliiton kesätyökyselyn perusteella kesätyöpaikkojen määrä on toipumassa viime vuoden alhosta.

Moni opiskelija haaveilee kesätöistä, jotta palkan lisäksi saisi kartutettua työkokemusta ja kehittää taitoja. Työpaikan eteen ollaan valmiita vuodattamaan tuskankin hikeä.

Kun työpaikan takia saatetaan täyttää kymmenittäin erilaisia hakulomakkeita, personoida työhakemuksia ja kuvata hakuvideoita, työnantajilta toivotaan vastineeksi vastuullisuutta ja hyvää viestintää.

Työpaikkailmoitusten verkkopalvelu Oikotien vastuullinen kesäduuni kampanja on alkanut nyt jo 11. kerran. Kampanjassa mukana olevat työnantajat sitoutuvat vastuullisen kesätyön periaatteisiin. Yksi periaatteista on hyvä hakijakokemus. Näin työnantajia haastetaan miettimään työnhakua myös hakijoiden näkökulmasta.

Kysyimme kolmelta opiskelijalta, miten he näkevät rekrytointiprosessin, ja mitä he siltä toivovat.

Työltä halutaan mahdollisuuksia edetä

Hämeenlinnan lyseon lukiota käyvä Aatu Veikkola halusi päästä töihin jo 13-vuotiaana, vaikka ikä olikin haaste työnhaussa. Veikkola pääsi toteuttamaan unelmaansa siivoamalla pikaruokaravintolassa. Hän ei tyytynyt vain työpaikan saamiseen, vaan päätti puhua pomonsa kanssa ja vakuuttaa hänet, että hän pystyy tekemään paljon muutakin. Lopulta Veikkola pääsi muun muassa paistamaan hampurilaisia.

Nuoret istuvat Cafe Laurelissa Hämeenlinnassa.

Aatu Veikkola osaa katsoa työnhakua sekä hakijan että palkkaajan näkökulmasta. Hän aloitti työt jo 13-vuotiaana ja palkkaa nyt alaikäisiä omaan yritykseensä.Dani Branthin / Yle

Oikotiellä on huomattu, että nuorten vaatimukset kesätöitä kohtaan ovat kasvaneet.

– Kun itse olin aikoinani kesätyössä, saimme palkan ja oli hauskaa. Nyt nuoret ovat hyvin kunnianhimoisia: heillä on tavoitteita, he haluavat kehittyä, kuvailee Oikotien kampanjajohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Toisaalta ensimmäisten työpaikkojen suhteen ei olla nirsoja. Forssan ammatti-instituutin merkonomiopiskelija Satu Mustonen on huomannut, että jo tet-kokemuksista voi olla hyötyä työn saamiseksi.

– Jokainen kokemus on tärkeä, varsinkin kun ei ole koulutusta. Työkokemus, tet-viikot, työharjoittelu tai harrastetoiminta näyttää, että haluat päästä tekemään.

Työpaikkailmoitus ei saa olla liian rempseä

Aatu Veikkola pystyy välittömästi kertomaan, miksi työpaikkailmoituksessa pitäisi olla tietoa työn sisällöstä.

– Sen täytyy olla informoiva, kertoa mitä työhön kuuluu. Jos ilmoituksessa sanotaan vain, että tule meille töihin, tulee aika paljon hakemuksia ihmisiltä, ketkä eivät edes halua paikkaa.

Satu Mustonen lisää, että ilmoituksessa olisi hyvä kertoa palkka, koska se on monelle tärkeä. Lisäksi on hyvä saada tieto, miten työtä haetaan: lähetetäänkö vain hakemus vai onko haussa monta vaihetta.

Hämeen Ammattikorkeakoulussa vaatetusalan muotoilua opiskelevan Elsa Hietasen mielestä huono ilmoitus voi jopa viedä innostuksen hakea paikkaa.

Jos työnantaja on trendikäs, ilmoitus voi olla ylimielinen. On varsin etäännyttävää, jos hakijalta halutaan täydellisyyttä. Jos ilmoitus taas on liian rento, tulee olo, että onko työpaikalla jokin sisäpiiri, johon uuden työntekijän on vaikea mahtua.

Vaatemuotoilijaopiskelija Elsa Hietanen katsoo kameraan.

Elsa Hietanen toivoo, että yritykset uskaltaisivat ulkoistaa töitään kaltaisilleen pienyrittäjille, ja että töitä olisi tarjolla myös maalaiskunnissa.Elsa Hietanen

Hietasen on tarkoitus valmistua keväällä ja vaikka oma suunta on selkeä, pohtii hän paljon muiden kaltaistensa valmistuvien työllisyysnäkymiä. Hänestä on välillä lannistavaa, kun monissa ilmoituksissa toivotaan vuosien kokemusta, vaikka alalla on vaikea saada töitä.

– Tähän toivon muutosta. Yrityksissä voitaisiin arvioida, voisiko nuorella olla jotain muuta annettavaa, kuten erilaista näkemystä.

Työnantajaan halutaan tutustua jo ennen työpaikkaa

Mustonen on huomannut, että joskus isoja yrityksiä voi olla vaikea lähestyä. Hän itse pitää rekrytointitapahtumista, mitkä vaativat myös työnantajilta panostusta.

– Kun pääsee kasvotusten rekrytoijien kanssa, se herättää innostuksen työpaikkaa kohtaan.

Nuoret istuvat Cafe Laurelissa Hämeenlinnassa.

Satu Mustoselle on tärkeää on saada kysyä myös yritykseltä kysymyksiä. Näin hän haluaa saada selville, millainen ilmapiiri työpaikassa on.Dani Branthin / Yle

Mustoselle on tärkeää, että myös yritys on valmis kertomaan itsestään. Kerran häntä jäi vaivaamaan, kun työnantaja ei halunnut kertoa, millainen ilmapiiri työpaikalla on.

– Jäi korvan taakse, että onkohan tämä hyvä työpaikka, jos työantaja ei halua kehua omaa paikkaansa.

Veikkola suosii usein oikopolkua soittamalla suoraan rekrytoijalle, koska rekrytointiprosessi voi olla joskus monivaiheinen, eivätkä kaikki pääse haastatteluun.

– Arvostan sitä, että pääsen suoraan ytimeen, jolloin muut vaiheet karsiutuvat pois. Jos on valmis tekemään näin, voi olla yritykselle arvokkaampi, kuin jos hukkuu massaan.

Kieltävä vastaus buustaa yrittämään enemmän

Hietanen arvelee, että noin puolesta hänen hakemistaan työpaikoista ei ole kuulunut hakemuksen jättämisen jälkeen mitään. Hietasen mielestä hakea kannattaa, vaikka vastausta ei aina tulisikaan.

– En osaa ajatella, että he eivät ole sitten minun arvoisia. Aina on parempia hakijoita kuin minä. Kun työtä ei saa, se antaa buustia kehittää itseään ja osaamistaan.

Hietanen uskoo, ettei hakijan edes kannata jättää rekrytointia vain työnantajalle. Jos vastausta ei tule, voi myös työnhakija soittaa perään tai laittaa LinkedInissä viestiä.

Veikkola näkee, että hyvä viestintä työntekijän palkkaamisen jälkeen olisi tärkeää yrityksen maineelle. Hänellä on kuitenkin ymmärrystä myös sille, ettei saa aina edes kieltävää vastausta. Joskus yrityksellä vain on niin kiire, että vastaukset jäävät.

Nuorten vahvuuksia listattuna.

Työnhaussa täytyy yrittää keksiä, mitä taitoja yritys hakijalta haluaa. Satu Mustonen ja Aatu Veikkola listasivat omia vahvuuksiaan.Dani Branthin / Yle

Mustosen ja Veikkolan suurin toive työnantajille on, että saisivat palautetta hakemuksesta tai haastattelusta. Palaute auttaa miettimään, missä on vielä parannettavaa.

Palautteen saaminen on usein vaikeaa. Mustonen kysyykin siksi usein työpaikan saatuaan, että mitä hän voisi vielä parantaa työnhaussaan tai miksi hänet palkattiin.

Työnantaja sanoo viimeisen sanan

Veikkola arvioi, että rekrytoinnin pitäisi olla tasa-arvoista työnantajan ja työnhakijan välillä. Molemmat haluavat siinä toisiltaan jotakin. Kuitenkin hän myöntää, että lopulta työnantajalla on etulyöntiasema, sillä hän tekee lopullisen valinnan.

– Sinä voit olla maailman ammattitaitoisin ihminen. Sinulla voi olla kolme tutkintoa ja olisit kaikilla mittapuilla täydellinen työntekijä, mutta jos ei synny oikea kemia, ei saa paikkaa. Sinä olet henkilö, joka haluaa töihin, ja siksi sinun täytyy tehdä vaikutus.

Football news:

Gattuso was fined 3 thousand euros for blasphemy
Burnley will ask for 50 million pounds for Pope. The goalkeeper is Interesting to Tottenham
Gladbach midfielder Neuhaus would like to move to Liverpool, his compensation is 40 million euros. Bayern are unlikely to fight for a player
Sampaoli took charge of Marseille. Contract - until 2023
Carlos Bianchi: PSG can score 5-6 goals for Barca in the second leg of the Champions League
Director of Shakhtar Srna about Roma in the 1/8 finals of the Europa League: Chances 50-50
Eintracht's forward Silva scored his 19th Bundesliga goal. Lewandowski has 26 goals, Holand has 17