Zelenskyi: taistelut kovenevat
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo rintamatilanteen muuttuvan vaikeammaksi, uutistoimisto Reuters kertoi lauantaina.
Zelenskyin mukaan Ukrainan itäosissa käytävät taistelut kiihtyvät.
– Olen usein sanonut, että tilanne rintamalla on vaikea ja vaikeammaksi muuttuu, ja on sen aika taas, Zelenskyi sanoi videolla.
Venäjä vie taisteluun enemmän ja enemmän sotilaita, Zelenskyi sanoi.
Venäläisjoukot ovat hitaasti vallanneet alueita Donbassin alueella. Venäläiset saartavat Bah'mutin kaupunkia Donetskin pohjoispuolella. Ukraina ja Venäjä taistelevat ukrainalaisten käyttämän huoltoreitin hallinnasta. Venäjä yrittää vallata myös Vuhledarin Donetskin lounaispuolella.
– Tilanne on vaikea Bah'mutissa, Vuhledarissa, Lymanissa ja muissa suunnissa, Zelenskyi sanoi.
Ukraina valtasi Lymanin takaisin venäläisiltä lokakuussa. Aiemmin päivällä varapuolustusministeri Hanna Malyar kirjoitti Telegramissa, että Venäjän pyrkimys nujertaa Ukrainan puolustus Bah'mutissa ja Lymanissa oli epäonnistunut.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoittaa rintamatilanteen muuttuvan vaikeammaksi. AOP
WSJ: Kiina auttaa Venäjää sodassa
Amerikkalaislehti Wall Street Journal kertoo kauppatilastojen paljastavan, että Kiina auttaa Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainassa.
Venäjä onnistuu pakotteista huolimatta varustamaan hävittäjänsä, sukellusveneensä ja sotilaansa Kiinan avulla. Kiina toimittaa Venäjään sotilasteknologiaa, WSJ päättelee Venäjän tullitiedoista.
Kiinalaiset valtio-omisteiset yritykset vievät Venäjälle muun muassa hävittäjien osia. Kiinasta vietiin kaiken kaikkiaan kymmeniä tuhansia erilaisia lähetyksiä, joilla on sekä kaupallista että sotilaallista käyttöä.
Yhdysvaltojen ulkoministerin Anthony Blinkenin oli määrä keskustella Kiinan kanssa Kiinan tuesta Venäjälle viikonloppuna Pekingissä. Blinken kuitenkin siirsi matkaansa Yhdysvalloissa havaitun kiinalaisen vakoiluilmapallon takia.
Venäjän sodankäynti on riippuvainen ulkomaisen teknologian tuonnista. Lännen asettamien pakotteiden oli määrä halvaannuttaa Venäjän sotakone, mutta Venäjä on onnistunut tuomaan tarvittavaa teknologiaa Kiinasta. Venäjä onnistui kasvattamaan tietokonesirujen tuontia vuoden 2022 loppupuolella.
WSJ:n perjantaisen artikkelin mukaan myös Turkista tuotua materiaalia on käytetty hyväksi Venäjän sotatarviketuotannossa.
Presidentti Vladimir Putin (oikealla) piti etäkokouksen Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa 30. joulukuuta. AOP
Medvedev räyhää moraalifriikeistä: "Koko Ukraina roihuaa poroksi"
Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen presidentti Dmitri Medvedev on jälleen kimpaantunut Yhdysvaltain aseavusta Ukrainalle.
Yhdysvallat ilmoitti perjantaina uudesta 2,2 miljardin dollarin asepaketista, joka sisältää ensimmäisen kerran pitkän kantaman aseita. Yhdysvallat lähettää Ukrainaan ainakin GLSDB-ohjuksia, joiden kantama on noin 150 kilometriä.
Kysyttäessä, eivätkö Yhdysvaltain pitkän kantaman aseet saata mahdollisesti pakottaa Venäjän rauhanneuvotteluihin, Medvedev vastaa niillä olevan päinvastainen vaikutus.
– Ainoastaan moraalifriikit, joita on riittämiin Valkoisessa talossa ja Capitolilla (kongressissa), voivat väittää jotain tuollaista, hän parahtaa Zvezdan toimittaja Nadana Fridrihsonin mukaan.
Medvevedin mukaan nämä aseet tarkoittavat ainoastaan sitä, että Venäjä tekee entistä enemmän kostoiskuja.
– Koko Kiovan vallan alla yhä oleva Ukraina roihuaa poroksi, hän sanoo.
Ukrainan sodan aikana Medvedev on kohonnut Venäjän poliittisen johdon kenties kaikkein sotaisimmaksi puheautomaatiksi, joka vähän väliä uhkailee ydinaseiden käytöllä. Niin myös tällä kertaa.
– Emme aseta itsellemme mitään rajoitteita. Riippuen uhkasta olemme valmiita käyttämään kaikenlaisia aseita. Doktriiniemme mukaisesti, mukaan lukien ydinasedoktriinimme, hän sanoo.
– Voin varmuudella sanoa, että vastaus on nopea, ankara ja vaikuttaa.
Venäjän ex-presidentti Dmitri Medvedev jatkaa sotaisia lausuntojaan. EPA/AOP
Sähköaseman tulipalo katkaisi sähköt Odessassa
Vakava onnettomuus sähköasemalla aiheuttaa laajoja sähkökatkoja Odessan kaupungissa Etelä-Ukrainassa, maan pääministeri Denys Šmyhal ilmoittaa.
Ylikuormittunut sähköasema tuhoutui tulipalossa. Se oli aiemmin vahingoittunut Venäjän ohjusiskuissa.
Jopa puoli miljoonaa odessalaista on vailla sähköä, illalla kerrottiin.
Korjaustyöt voivat kestää viikkoja. Ukraina pyytää Turkilta apua. Odessaan ollaan myös lähettämässä generaattoreita.
– Tilanne on vaikea. Onnettomuuden laajuus on merkittävä. Sähkönjakelua on mahdotonta saada palautettua nopeasti, etenkään kriittisen infrastruktuurin osalta, Šmyhal kirjoittaa Telegram-kanavallaan.
Šmyhal luonnehti onnettomuutta "teknologiseksi", mutta ei kertonut tarkemmin, minkälaisesta onnettomuudesta on kyse. Myöhemmin sähköaseman kerrottiin tuhoutuneen tulipalossa.
Uudet Venäjän ohjus- tai lennokki-iskut voivat pahentaa ongelmaa entisestään, Ukrainan kantaverkkoyhtiön toimitusjohtaja Volodymyr Kudrytskyi sanoo.
Venäjä on iskenyt Ukrainan energialaitoksiin ja muuhun kriittiseen infraan jo loppusyksystä lähtien. Kuvituskuva. EPA/AOP
Ukraina ja Venäjä vaihtoivat sotavankeja
Ukraina on onnistunut saamaan 116 sotavangiksi joutunutta sotilastaan takaisin, presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak ilmoittaa.
Sotilaat saatiin palautettua takaisin Venäjän kanssa tehdyn vankienvaihdon ansiosta. Venäjä kertoi aiemmin lauantaina saaneensa vaihdossa 63 sotilastaan.
Jermak julkaisi vapautetuista sotavangeista video- ja kuvamateriaalia Twitterissä. Hänen mukaansa sotavankien joukossa on "Mariupolin puolustajia, Hersonin sissitaistelijoita, Bah'mutin tarkka-ampujia ja muita sankareitamme".
Brittilehti The Sunin mukaan Venäjä luovutti vankienvaihdossa myös kahden brittiläisen vapaaehtoisen ruumiit. Andrew Bagshaw, 48, ja Christopher Parry, 28, oli viimeksi nähty elossa 6. tammikuuta Soledarin läheisyydessä, jossa he auttoivat siviilien evakuoinnissa.
Venäläisen palkka-armeija Wagnerin sotilaat olivat esitelleet Bagshaw'n ja Parryn passeja sosiaalisessa mediassa alle viikko heidän katoamisensa jälkeen. Tuolloin he ilmoittivat löytäneensä heistä toisen kuolleena, mutta eivät täsmentäneet kumman.
Ukrainan tiedustelupäällikkö on yritetty murhata 10 kertaa
Ukrainan tiedustelujohtaja, kenraalimajuri Kyrylo Budanov on joutunut jo kymmenen kertaa salamurhan kohteeksi. Asiasta kertoo Washington Post, jolle asiasta on kertonut Budanovin lähipiiriin kuuluva henkilö.
Budanovin kerrotaan saaneen Venäjän vihat niskaansa elokuussa 2016 suoritetun operaation vuoksi. Tuolloin Venäjän turvallisuuspalvelun everstiluutnantti surmattiin Krimillä, ja surmatyön takana kerrotaan olleen ryhmä Ukrainan erikoisjoukkojen sotilaita.
Tiettävästi Budanov oli yksi tehtävään osallistuneista sotilaista, mistä kertonee myös hänelle myönnetty ansiomitali urheudesta "salaisessa operaatiossa".
Sen katsotaan kiihdyttäneen hänen rakettimaista nousuaan yhdeksi Ukrainan nuorimmista kenraaleista. Budanov nimitettiin Ukrainan sotilastiedustelupalvelu GUR:n johtoon vain 34-vuotiaana.
Budanov itse on vaitonainen osallisuudestaan elokuun 2016 operaatioon.
– Jotain tapahtui, ja sen jälkeen kaikki salamurhayritykset minua kohtaan alkoivat, hän toteaa.
Washington Postin mukaan yksi salamurhayrityksistä tapahtui vuonna 2019, kun Budanovin autoon asennettu pommi räjähti ennenaikaisesti.
Venäjä ei ole unohtanut Budanovia sodan aikanakaan. Kun Krimin silta räjäytettiin viime lokakuussa, Venäjä nimesi Budanovin ja GUR:n syyllisiksi.
Joulukuussa Ukraina teki kaksi lennokki-iskua Venäjän Elgelsin lentotukikohtaan Saratovissa, joka sijaitsee 370 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.
– Tämä romutti heidän turvallisuuden tunteensa, hän sanoo.
Budanovin mukaan Venäjän sopii odottaa lisää tämänkaltaisia iskuja, sillä Ukrainalla on henkilöitä Venäjän sisällä.
– Siellä on ihmisiä, jotka asentavat räjähteitä. On drooneja. Kunnes Ukrainan alueellinen koskemattomuus palautetaan, ongelmat jatkuvat Venäjän sisällä, hän sanoo.
Ukrainan GUR:n johtaja, kenraalimajuri Kyrylo Budanov kertoo, että Venäjän turvallisuudentunne romutettiin Saratoviin tehdylle iskulla. EPA/AOP
EU: miljardi Ukrainan jälleenrakentamiseen
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoittaa, että EU pyrkii myöntämään Ukrainalle miljardi euroa maan jälleenrakentamiseen. Von der Leyen puhui asiasta perjantaina Kiovassa järjestetyssä Ukrainan ja EU:n välisessä huippukokouksessa.
Von der Leyen sanoo, että jälleenrakennus ja toipumisprosessi on välttämätöntä aloittaa kiireellisesti.
– Kotien, teiden, infrastruktuurin, koulujen ja sairaaloiden jälleenrakentaminen on jokapäiväistä työtä, joka on tehtävä, von der Leyen sanoo.
Sodan alkamisen jälkeen EU on antanut Ukrainalle tukea yhteensä 49 miljardia euroa.
Von der Leyen lisää, että EU:n uusi pakotepaketti Venäjää vastaan otetaan käyttöön sodan syttymisen vuosipäivänä 24. helmikuuta.
Maailmanpankki arvioi aiemmin tammikuussa, että Ukrainan jälleenrakennustyö voi maksaa jopa 600 miljardia euroa.
Ursula von der Leyen (vasemmalla) puhui Ukraina-EU-huippukokouksessa perjantaina. EPA/AOP
