Vastaisuudessa Suomi kohtaa mahdolliset riskit osana liittokuntaa, ei vain yksinäisenä toimijana.
Miikka Kaskinen
Turkin parlamentti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden selvin äänin 276–0 myöhään torstai-iltana.
Turkki oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka ratifioi Suomen jäsenyyden. Näin ollen Suomi tulee pian olemaan Naton 31. jäsenmaa.
Samalla päättyy yksi osa suomalaista historiaa, sotilaallisesti liittoutumattomana kansakuntana.
– Kyllähän tämä Nato-jäsenyys päättää eräänlaisen Suomen pitkän matkan länteen, kommentoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen ISTV:n Nato-studiossa.
Vanhanen kuvaa haastattelussa Suomen matkaa toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta pohjoismaiseen yhteistyöhön, Euroopan unioniin ja nyt Natoon.
– Isompi muutos tässä on tietynlaisen aikakauden päätös, Vanhanen summaa.
Aikakaudella hän tarkoittaa Suomen ja Venäjän aikaisemmin jännitteistä ilmapiiriä, joka muuttui vihamieliseksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Presidentti Niinistö vahvisti Nato-lait Valtioneuvoston linnassa viime viikolla. Kuva: Lassi Rinne
– Vaikka Nato päättää tämän Suomen pitkän matkan länteen, niin eihän se ole mikään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätepiste sellaisenaan.
– Elämä jatkuu tämänkin jälkeen, ja sota Ukrainassa jatkuu.
Vastaisuudessa Suomi kuitenkin kohtaa mahdolliset riskit Nato-jäsenenä, ei vain yksinäisenä toimijana.
Naton 5. artikla on legendaarinen asia.
Käytännössä artiklassa on sovittu, että jos yhteen Nato-maahan hyökätään, ovat muut Naton jäsenmaat velvoitettuja auttamaan hyökkäyksen kohdetta.
Kyseinen artikla on aktivoitu historiassa tasan yhden kerran, kun terrori-iskut tuhosivat kaksi World Trade Centerin tornia ja osan Pentagonia 11. syyskuuta 2001.
Tuolloin aktivoiminen ei johtanut kuitenkaan itse Naton operaatioon, sillä Yhdysvallat aloitti erikseen sodan al-Qaidaa vastaan johtamansa koalition kanssa. Koalitio koostui kaikkiaan 49 maasta.
Syyskuun 11. päivän iskuissa kyse oli terrori-iskuista, joten käytännössä yhteenkään Nato-maahan ei ole virallisesti hyökätty.
– Natoa ei ole sotilaallisesti valtioiden toimesta haastettu eli kyllä se puhuu sen puolesta, että kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi kokenut asiakseen lähteä kokeilemaan sen toimivuutta.
– Ensikädessähän se on ydinasepelote, mikä Suomelle tässä tuo turvaa, Vanhanen toteaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen johtamansa Venäjä ovat uhitelleet ydinaseilla. Kuva: Kremlin Pool / ZUMA
Venäjä on puhunut Ukrainan sodan aikana hyvin uhmakkaasti ydinaseista. Se on todennäköisesti vauhdittanut Suomen ja suomalaisten halukkuutta päästä osaksi sotilasliitto Natoa.
– Tässä oli varmasti se aito riski, että olisiko Suomi voinut joutua Naton ulkopuolella Venäjän ydinasekiristyksen kohteeksi, Vanhanen kertoo.
Menettääkö Suomi suvereniteettinsa eli itsemääräämisoikeutensa, itsenäisen päätöksentekonsa?
– Vaikea nähdä, miten Nato veisi tai kaventaisi Suomen ulkopolitiikkaa millään lailla.
Vanhasen mukaan Suomi tulee olemaan Natolle arvokas jäsenmaa.
Pelkästään Suomen sijainti on jo itsessään iso asia pohjoisen turvallisuuden, Itämeren turvallisuuden ja arktisen turvallisuuden osalta, Vanhanen summaa.
– Suomi on ikään kuin portinvartijana, rajamaana, saranakohtana Naton koillisreunalla.
Vanhanen muistuttaa, että Suomella on myös sotilaallista suorituskykyä, mikä tekee maasta kiinnostavan kumppanin.
– Suomi tuo paljon sellaista pöytään, mitä muilla Naton-jäsenmailla ei tällä hetkellä ole, ja mitä he kovasti tahtoisivat.
