Main ContentPlaceholder
Kolmiulotteiset kuvat näyttävät maailman kuuluisimman hylyn tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin.
Jouko Juonala
Merentutkimusyhtiö Magellan julkaisi viime viikolla ainutlaatuisen ”digitaalisen kaksosen” neitsytmatkallaan uponneesta RMS Titanicista. Kolmiulotteisen aineiston koko on vaikuttava: yli 16 teratavua. Se sisältää 715 000 yksittäistä kuvaa ja korkealaatuisen videon.
Kuvat on otettu kuuden viikon tutkimusjakson aikana kesällä 2022. Tutkimusryhmän käytössä oli tukialus ja kaksi sukelluslaitetta, nimeltään Romeo ja Juliet. Ne kartoittivat jokaisen millimetrin hylystä ja koko lähes viiden kilometrin pituisen hylkytavara-alueen.
Kuvien koostaminen valtavasta aineistosta kesti kahdeksan kuukautta. Lopputuloksen tarkkuus on niin suuri, että kuvista voi erottaa muun muassa aluksen potkurin valmistusnumeron.
Sadoistatuhansista yksittäisistä kuvista tehtyyn koosteeseen saatiin ensimmäistä kertaa näkyviin koko hylky. Kuva: Atlantic Productions / Magellan
Southamptonista merelle lähtenyt Titanic törmäsi neitsytmatkallaan jäävuoreen Newfoundlandin rannikon edustalla ja upposi huhtikuun 14. ja 15. päivän välisenä yönä 1912. Katastrofissa sai surmansa yli 1 500 ihmistä. Hengissä selvisi lähteestä riippuen 706–712 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Aiemmat kuvat hylystä ovat kapea-alaisia, sumeita ja epätarkkoja. Merivesi ja sen sisältämät epäpuhtaudet on siivottu uusista 3D-kuvista digitaalisesti pois. Lisäksi näkyviin on saatu koko hylky, ei vain osia siitä.
Kuvista saa hyvän käsityksen siitä, kuinka aluksen keulaosa on romahtanut mahdollisesti jo uppoamisen jälkeisen törmäyksen seurauksena. Perä on tuhoutunut lähes täysin, sen kansirakenteet ovat painuneet kokonaan kasaan.
Sadoistatuhansista yksittäisistä kuvista tehtyyn koosteeseen saatiin ensimmäistä kertaa näkyviin koko hylky. Kuva: Atlantic Productions / Magellan
Titanicin viimeinen matka ja aluksen tuhoon johtaneet syyt tunnetaan jo varsin hyvin. Tutkijat toivovat kuitenkin löytävänsä kuvista vielä uutta tietoa.
Titanicia vuosikymmeniä tutkinut dokumentaristi Parks Stephenson kertoo hätkähtäneensä, kun hän näki ensimmäiset versiot uusista kuvista.
– Ne näyttävät hylyn sellaisena, kuin sitä ei voi koskaan nähdä sukelluslaitteesta, ja näkyvissä on koko hylky kontekstissaan ja oikeissa mittasuhteissa. Nyt nähdään hylyn todellinen tila, Stephenson sanoi BBC:lle.
Kuvista voi Stephensonin mukaan mahdollisesti myös päätellä, mitä todella tapahtui turmayönä.
– Me emme oikeastaan tunne, miten törmäys jäävuoreen tapahtui. Emme edes tiedä sitä, osuiko jäävuori aluksen tyyrpuurin puolelle niin kuin elokuvissa. Alus on voinut ajaa jäävuoden päälle.
Kuvasta voi erottaa valmistusnumeron yhdessä Titanicin potkureista. Kuva: Atlantic Productions / Magellan
Uusia yksityiskohtia haaksirikosta on jo paljastunut.
Hankkeesta dokumenttielokuvaa tuottavan Atlantic Productions -yhtiön edustajan Anthony Geffenin mukaan kuvista muun muassa näkyy, että yksi aluksen pelastusveneistä oli jumissa taavetissaan metallinpalasen vuoksi. Siksi venettä ei voitu laskea vesille.
Kuvissa näkyy myös paljon esineitä, kuten kelloja, silinterihattuja ja avaamattomia sampanjapulloja. Asiantuntijat yrittävät Geffenin mukaan jäljittää esineiden omistajia tekoälyn avulla.
”Tiukkojen sääntöjen mukaisesti emme koskeneet tai häirinneet hylkyä. Koko paikkaa kohdeltiin äärimmäisen kunnioittavasti. Järjestimme seppeleenlaskuseremonian henkensä menettäneiden muistoksi”, tutkimusryhmä kertoo tiedotteessaan.
Titanicin keula kuvattuna lintuperspektiivistä. Kuva: Atlantic Productions / Magellan
Merentutkija Robert Ballard löysi Titanicin hylyn vuonna 1985 noin 3 800 metrin syvyydestä Atlantin pohjasta.
Löydön taustalla oli Yhdysvaltain merivoimien salainen hanke, kertoo
National Geographic -lehti
. Hankkeen tarkoituksena oli tutkia kahden ydinsukellusveneen hylkyjä: vuonna 1958 uponneen USS Thresherin ja kymmenen vuotta myöhemmin uponneen USS Scorpionin. Molemmissa onnettomuuksissa menetettiin koko miehistö.– Vihdoinkin merivoimat kertoo tästä, sanoo Ballard lehdelle.
Ballard kertoo kysyneensä merivoimilta vuonna 1982 rahoitusta robottisukellusveneille, joita hän tarvitsi Titanicin etsintöihin. Sotilasviranomaiset olivat kiinnostuneita rahoittamaan Ballardin tutkimusta, sillä ehdolla että tämä käyttäisi sukelluslaitteita Thresherin ja Scopionin hylkyjen tutkimiseen.
RMS Titanic lähti merelle Southamptonista 10. huhtikuuta 1912. Kuva: Francis Godolphin Osbourne Stuart / Wikimedia Commons / Public Domain
Ballard löysi sukellusveneiden hylyt ja totesi, että molempien ydinreaktorit olivat turvallisessa tilassa ja vaarattomia ympäristölle. Ballard osoitti myös todeksi teorian siitä, että Thresher oli uponnut aluksen putkistossa ilmenneen vian vuoksi.
Ballardin tutkimusryhmältä jäi käyttämättä 12 vuorokautta merivoimille varattua aikaa. Ballard käytti sen Titanicin etsimiseen – ja onnistui.
Titanicin haaksirikosta hengissä selvinneitä. Veneet kuvattiin RMS Carpathialta, joka saapui avustamaan pelastustöissä. Kuva: Photo 12 / Zuma Press / MVPhotos
Titanic oli White Star Line -varustamon matkustajalaiva, jota pidettiin sen valmistumisen aikaan uppoamattomana.
Rakentaja: Harland & Wolff, Belfast
Pituus: 269 metriä
Leveys: 28,2 metriä
Uppouma: 52 300 tonnia
Kansia: 9
Koneteho: 22 000 kW
Suurin nopeus: 23 solmua
Kapasiteetti: 2 453 matkustajaa ja 874 miehistön jäsentä.