”Ei meitä sen enempää houkuteltu kuin kiellettykään hakemasta Nato-jäsenyyttä”, presidentti Niinistö sanoo keskiviikkona ilmestyneessä kirjassa.
Joe Biden esitti Sauli Niinistölle pyynnön Vladimir Putiniin liittyen. Kuva: AFP / Lehtikuva, Roni Rekomaa / Lehtikuva, Reuters
Erno Laisi
TOIMITTAJAN ja tietokirjailijan Risto Uimosen uuden kirjan mukaan tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp-utvan jäsenet tiesivät nukkumaan mennessä 23. helmikuuta 2022 Venäjän hyökkäyksen alkavan.
– Kun tp-utvan jäsenet menivät nukkumaan keskiviikkoiltana 23.2.2022, he tiesivät saamiensa kuriiriviestien perusteella, että hyökkäys Ukrainaan käynnistyy seuraavana päivänä. Niin kävi, vaikka he toivoivat kuten kaikki muutkin lännessä ja monet Venäjällä, että järki voittaisi. Sellaista toivetta elätteli viimeiseen saakka myös [Sauli] Niinistö, Uimonen kirjoittaa.
Kirjaan haastateltu Niinistö muistelee aikaa hyökkäyksen alla.
– Yhdysvalloilla oli jonkinlainen varmuus, että kohta räiskyy. Minullekin se tieto välitettiin. Sain paljon yhteydenottoja. Kaikki pohdiskelivat, milloin hyökkäys alkaa. Siitä huolimatta jokaisen mielessä oli toive, että sota voitaisiin vielä välttää. Rauha on niin tärkeä asia, että kaikki toimet sen hyväksi ovat tarpeen, vaikka ne eivät tulokseen johtaisikaan, Niinistö kertoo kirjassa.
”
Yhdysvalloilla oli jonkinlainen varmuus, että kohta räiskyy.
Niinistö kertoo kirjassa, kuinka Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kysyi joulu-tammikuussa 2021–2022, voisiko Niinistö tehdä jotakin Venäjän hyökkäyksen estämiseksi.
– Jostakin syystä kuviteltiin, että minulla olisi mahdollisuus vaikuttaa Putiniin. Minulle sanottiin, että jos Putin jotakuta kuuntelee, niin minua hän voisi uskoakin. Se oli hyvin imartelevaa, Niinistö sanoo kirjassa.
– Valitettavasti Putin ei kuunnellut tässä asiassa Niinistöä eikä ketään muutakaan, Uimonen kirjoittaa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili tasavallan presidentin Sauli Niinistön luona Helsingissä heinäkuussa. Ennen Venäjän aloittamaa täysimittaista hyökkäyssotaa Biden esitti Niinistölle pyynnön, joka imarteli Niinistöä. Kuva: Ivan Bessedin
Niinistö muistelee kirjassa myös marraskuuta 2021 ja Glasgow’n suurta ilmastokokousta, jolloin kirjan mukaan Niinistö pääsi Bidenin suosioon.
– Sain yllättäen kuulla Glasgow’n kokouksen lopulla, että Biden pyysi minua erikseen keskusteluun kanssaan. Hän kertoi, että Venäjä oli hänen murheensa ja lupasi pitää minuun yhteyttä.
Kirjan mukaan Biden valisti Niinistöä Venäjän joukkojen liikkeistä ja kertoi myöhemmin niistä myös puhelimessa hänelle.
– Hyökkäysuhan mahdollisuuden kasvaminen oli Niinistölle tärkeä tieto, sillä hän oli todennut Ylen Ykkösaamun haastattelussa 1.10.2021, ettei hän näe todellisen sodan merkkejä Venäjän ja lännen välillä, Uimonen kirjoittaa.
UIMONEN kysyy kirjassa Niinistöltä, miten presidentti Biden vaikutti Niinistön päätökseen Nato-jäsenyydestä.
– Puhuimme Bidenin kanssa kiristyneestä Ukrainan tilanteesta marraskuussa 2021 Glasgow’ssa ja puhelimessa sekä joulukuussa 2021 että tammikuussa 2022. Bidenilla ei ollut Suomen Nato-jäsenyys mielessä ennen tammikuun puoliväliä. Siitä olen vakuuttunut. Silloin puhuimme Natosta. Meidän keskustelumme sitä ennen tapahtuivat eri ulottuvuudella.
Uimonen kysyy Niinistöltä, etteikö Bidenilla todella ollut Suomen Nato-jäsenyys mielessä.
– Ei ennen tammikuun puheluamme. Kun lähdin tapaamaan Bidenia 4. maaliskuuta Valkoiseen taloon, menin nimenomaan tivaamaan turvatakuita mahdollisen Nato-hakemuksen ajaksi, vaikka tiesin etukäteen, että virallisia turvatakuita voi myöntää vain kongressi. Ilman sitä ei takuita saa. Kaikki muu apu kyllä luvattiin.
– Pysyn siinä, ettei meitä sen enempää houkuteltu kuin kiellettykään hakemasta Nato-jäsenyyttä. Kyllä se oli Putin ja Venäjä, jotka vaikuttivat minuun Nato-kysymyksessä.
Risto Uimosen kirja Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY) julkaistiin keskiviikkona.
