Äänestäjien kohtaaminen kasvokkain on tutkijan mukaan erityisen tärkeää demokratian kannalta. Toreilla ja teltoilla ehdokas pääsee keskustelemaan suoraan siitä, mistä hän itse tai äänestäjä haluaa.
Tampereen keskustorilla liput liehuvat demokratian suurta juhlaa. Aurinko paistaa, ihmiset ovat hyvällä tuulella ja keskustelu kiihtyy. Ehdokkaan ja äänestäjän kohtaamiset kasvokkain ovat Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön, valtiotieteiden tohtorin Jussi Westisen mielestä merkittäviä demokratian kannalta.
– Suomen vaalijärjestelmä on aika ehdokaskeskeinen. Jokaisella ehdokkaalla on vapaus painottaa omassa kampanjassaan parhaaksi katsomiaan asioita.
Valtakunnallisesti keskusteluita tuntuu Westisen mielestä dominoineen se, mistä kaikesta pitäisi leikata. Kotitalouksien velkaantuminen ruoan, sähkön, polttoaineen ja asuntolainojen korkojen noustessa jäänyt jalkoihin.
– Nyt mietitään sitä, mihin valtiolla on varaa. Sen ohella pitäisi keskustella siitä, mihin kaikkeen kansalaisilla on varaa, Westinen pohtii.
Entä mistä aiheista vaaleissa ehdolla olevien mielestä ei ole keskusteltu tarpeeksi? Kysyimme asiaa Pirkanmaan eri puolueiden ehdokkailta.
Sisäinen turvallisuus, mielenterveys ja ikäihmisten asiat jääneet varjoon
Kokoomuksen ehdokas Sebastian Lohja kertoo yllättyneensä siitä, miten vähän turvallisuudesta on keskusteltu. Kun ulkoinen turvallisuus on Nato-jäsenyyden myötä vakautumassa, hän olisi kaivannut keskustelua väkivaltarikollisuudesta.
– Poliisina olen nähnyt, että jengiytyminen ja nuorten väkivaltarikollisuus alkaa tulemaan valitettavasti aika kiinteäksi osaksi arkea. Olisin enemmän kaivannut tätä ulottuvuutta, sanoo Lohja.
SDP:n ehdokkaana oleva Ville Merinen on puolestaan huolissaan siitä, ettei missään vaalitentissä mainittu sanaa mielenterveys.
– Olen huolissani erityisesti nuorten mielenterveyden tilanteesta. Tilastot ovat järkyttäviä. Siihen nähden, mitä mielenterveyden heikentymä maksaa Suomelle, siitä puhuttiin aivan liian vähän, sanoo Merinen.
Samaa mieltä on vihreiden ehdokas Julia Sangervo. Mielenterveysongelmat ovat hänestä ylivoimaisesti nuorten isoin terveysuhka.
– Tällä hetkellä mielenterveyskriisiin menee yli 11 miljardia euroa vuodessa rahaa. Meidän talouden pohjana ovat hyvinvoivat, osaavat ja koulutetut ihmiset. Tämä on keskeinen talous- ja työllisyyspoliittinen kysymys, Sangervo sanoo.
Lisäksi Sangervo olisi halunnut puhua enemmän luonto- ja ilmastopolitiikasta.
Velkaantumisesta ja ikäihmisten hoidon tilanteesta ei ole perussuomalaisten ehdokkaana olevan Jani Saikkosen mielestä puhuttu tarpeeksi.
– Meillä on vanhempaa ikäpolvea, jotka tarvitsevat hoitoa. Tosi moni vanhus on tullut myös sanomaan minulle, ettei raha riitä elämiseen, kertoo Saikkonen.
Liike Nytin Merja Vilkki kertoo olevansa eläkeläisehdokas. Hän on huolissaan siitä, ettei omaishoitajien tilanteesta ole puhuttu lainkaan.
– Olen kuullut paljon surullisia tarinoita siitä, miten paljon meidän ikäihmiset ja omaishoitajat kärsivät. On täysin unohdettu, että Suomessa on miljoona ikäihmistä, sanoo Vilkki.
Kulttuuri ja taide on sivuutettu vaalikeskusteluissa
Vasemistoliiton ehdokas Sohvi Sirkesalo kertoo huomanneensa, ettei eri vaalikoneissa ollut yhtään kulttuuriin liittyvää kysymystä.
– Kulttuuri ja taide ovat oleellinen osa elämää, mutta sitä ei huomata, koska sitä ei voida mitata euroilla. Tästä pitäisi minun mielestäni pitää ääntä, sanoo Sirkesalo.
EU ja siihen liittyvät kysymykset ovat jääneet keskustan ehdokkaan Petra Schulze-Steinen mielestä täysin paitsioon vaalikeskusteluissa. Hän on varma, että ensi vaalikaudella Euroopan unionin asiat tulevat nousemaan kotimaisen politiikan keskiöön.
– Sieltä tulee eteen vaikeita kysymyksiä, kuten yhteisvelkakuviot ja se, luovutaanko yksimielisyyspäätöksistä. Lisäksi ilmastopakettiin liittyvistä kysymyksistä tullaan keskustelemaan, sanoo Schulze-Steinen.
Kristillisdemokraattien ehdokas Piia Nurmela haluaisi puhua paljon enemmän syntyvyydestä. Hän sanoo puhetta olleen paljon työperäisestä maahanmuutosta sekä siitä, miten Suomeen saataisiin työntekijöitä.
– Siitä ei ole puhuttu riittävästi, miten perheet saadaan luottamaan Suomessa siihen, että kannattaa perustaa perhe ja että lasten on hyvä kasvaa täällä, sanoo Nurmela.
