Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Väkivaltarikollisuus | Sisäministeri Mikkonen: Rangaistuksia laittomien aseiden hallussa­pidosta tulisi koventaa – ”On käynnissä kehitys­kulkuja, joissa on viitteitä jengiytymisestä”

Ministerin mukaan pääkaupunkiseudulla on käynnissä kehityskulkuja, joissa on viitteitä jengiytymisestä.

Sisäministerinä marraskuussa aloittanut Krista Mikkonen (vihr) sanoo, että nuorisoväkivaltaan on suhtauduttava nyt vakavasti.

”Selvää on, että väkivallanteot nuorten keskuudessa ovat lisääntyneet ja joissain nuorisoryhmissä on omaksuttu jengikuvastoa”, Mikkonen sanoo HS:lle sähköpostitse erityisavustajansa välityksellä.

”Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kehityskulkuja, joissa on viitteitä jengiytymisestä.”

Mikkosen mukaan on tärkeää, että poliisi ja nuorisoalan toimijat arvioivat kehitystä yhdessä. Tilannekuvaa on tarkoitus päivittää ensi viikolla, jolloin Mikkonen tapaa Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin ja sisäministeriön poliisiosaston edustajia.

HS kertoi katujengeistä laajassa artikkelissaan perjantaina.

Lue lisää: ”Biiffejä” – Poliisi ilmoitti Helsingin seudulle syntyneistä väki­valtaisista jengeistä, kaduilla vastassa on hämmentynyt epäusko

Poliisin mukaan pääkaupunkiseudulla toimii vajaat kymmenen katujengiä, joihin kuuluu arviolta sata nuorta. Tutkinnassa on useita törkeitä pahoinpitelyjä ja tapon yrityksiä, jotka poliisin mukaan liittyvät nuorten katujengeihin.

Tiedotusvälineet ovat uutisoineet kuluvan vuoden aikana nuorten lisääntyneestä teräaseiden käytöstä ja ampuma-aseiden käytön kynnyksen madaltumisesta.

Poliisihallitus kertoi hiljattain haluavansa uuden rikostiedustelulain muun muassa jengiytymisen kitkemiseksi. Uuden lain avulla poliisi voisi päästä käsiksi esimerkiksi ihmisten yksityiseen viestintään ilman konkreettista rikosepäilyä.

Samaan aikaan jengiongelmaa ei kuitenkaan tunnisteta kaduilla. HS:n haastattelemat nuoret tai järjestö- ja nuorisotyöntekijät eivät ole katujengejä havainneet.

Ministeri Mikkonen asetti tavoitteekseen marraskuisessa tiedotustilaisuudessaan sen, että Suomi olisi tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa.

Lue lisää: Sisäministeriksi siirtynyt Krista Mikkonen nosti esiin nuorten jengiytymisen: ”Löydettävä uusia välineitä” – Ympäristö­ministeriksi nousi Emma Kari

Hän painotti poliisitoiminnan resurssien tärkeyttä ja nosti esiin alaikäisten väkivaltarikosten lisääntymisen ja nuorten jengiytymisen. Ministerin mukaan ilmiöön on löydettävä uusia puuttumiskeinoja.

Mikkosen edeltäjä Maria Ohisalo (vihr) on kertonut olevansa valmis ajamaan myös kovia keinoja, kuten tiukentamaan rangaistuksia ja lainsäädäntöä, jotta jengiytyminen saataisiin kuriin.

Mitä mieltä Mikkonen on tästä?

”Laittomien aseiden hallussapidon osalta rangaistuksia olisi syytä koventaa. Laittomien aseiden rangaistuksista säädetään rikoslaissa, joka on oikeusministeriön alainen laki.”

Mikkonen aikoo keskustella asiasta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) kanssa. Mikkosen mukaan ampuma-aselain uudistamista ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

”Ampuma-aselaki säätelee luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa. Sen lain uudistaminen ei ole vireillä, eikä keskustelu sikäli koske metsästäjiä tai aseharrastajia. Sellaiset huolet ovat turhia.”

Muiksi keinoiksi Mikkonen mainitsee toimet, joilla voidaan vähentää osattomuuden tunnetta ja yhteiskunnan eriarvoistumista.

”Tarvitaan hyvää yhteistyötä nuorisotyön, sosiaalityön ja poliisin kesken. Moni­ammatillinen työ on tässä avainasemassa.”

Rikoskierteiden katkaisemiseksi poliisin, syyttäjän tai ulosoton kohtaamat henkilöt tulisi Mikkosen mukaan ohjata tarvitsemiensa palveluiden piiriin, esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan tai väkivallan katkaisuohjelmaan.