Viime vuonna tieliikenteestä kerättiin veroja noin 7,6 miljardia euroa. Suunta on kuitenkin alavireinen.
Autoilusta on perinteisesti kerätty merkittävät verotuotot. Iso kysymys on, miten valtion talous järjestellään, jos liikenneverotuottojen annetaan yhä laskea. Kuva: Hanna Laasanen
Tommi Lempinen
Tieliikenteestä kerättiin vuonna 2021 verotuloja erillisveroina noin 4,1 miljardia euroa sekä arvonlisäveroina ja vakuutusmaksuveroina noin 3,5 miljardia euroa eli yhteensä noin 7,6 miljardia.
Näistä niin sanottujen erillisverojen eli autoveron, ajoneuvoverojen sekä polttoaineverojen yhteiskertymä pieneni noin kahdeksalla prosentilla vuoteen 2020 verrattuna.
– Verokertymän alenemisen taustalla on autokannan päästöjen väheneminen, sillä uusien autojen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
Lue lisää: Verohallinto julkaisi tilastot: Näin Suomessa kerättiin autoveroa vuonna 2021
Eniten aleni uuden auton hankinnan yhteydessä kerättävän autoveron kertymä, sillä ladattavien autojen yleistyminen ja uusien autojen keskipäästöjen aleneminen on pienentänyt keskimääräistä autoveroa.
Kaikkiaan autoverokertymä pieneni noin 200 miljoonalla eurolla, josta noin puolet johtuu uusien autojen keskipäästöjen alenemisesta.
Uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt alenivat viime vuonna 103 grammaan kilometriltä. Vuonna 2020 keskipäästöt olivat vielä noin 123 grammaa kilometrille.
Lue lisää: Käytetty sähköauto on nyt aiempaa kannattavampi tuoda ulkomailta – tuontitilastoissa tapahtunut jo selkeä hyppäys
Lisäksi autoverokertymää pienensi käytettynä maahantuotujen autojen autoveropäätösten ruuhkautuminen, joka siirsi arviolta 100 miljoonan euron verosumman perittäväksi vasta vuoden 2022 puolella.
Myös uusiutuvien polttoaineiden yleistyminen vähentää verotuloja, sillä niiden verotaso on fossiilisia polttoaineita alempi.
Bensiinin kotimaan myynti kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia ja dieselin 3,8 prosenttia vuoden 2020 lukemista, sillä viime vuonna koronarajoitukset eivät vaikuttaneet enää yhtä paljon liikenteen kysyntään kuin vuonna 2020.
Lue lisää: Bensa ja diesel ovat nyt kalliita, mutta myös muut tekijät vaikuttavat autoilun hintaan – katso millä osa-alueilla voit ehkä vielä säästää
Polttoaineveron kertymä väheni kuitenkin noin 4,5 prosentilla, sillä uusiutuvien polttoaineiden kasvanut jakeluvelvoite alensi verokertymää.
Liikennepolttoaineista kerätty arvonlisäverokertymä sen sijaan kasvoi viime vuonna noin 280 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen nähden. Arvonlisäverokertymää nosti polttoaineiden hintojen nousu, sillä bensiinin keskihinta oli viime vuonna keskimäärin 27 sentillä litralta kalliimpaa kuin vuonna 2020.
– Tänä vuonna polttoaineiden hinta on käynyt ennätyslukemissa, joten arvonlisäverokertymäkin on kasvanut. Tieliikenteen polttoaineiden arvonlisäverokertymän odotetaan tänä vuonna kasvavan lähes 500 miljoonalla eurolla viime vuoteen nähden, mikäli polttoaineiden hintakehitys tasaantuu nykytasolleen, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Lue lisää: Näin autoveron poisto bensiini- ja dieselautoilta vaikuttaisi polttoaineen hintaan
Kallion mukaan arvonlisäverotuloja tulisi nyt ohjata uusiutuvien polttoaineiden verotuksen alentamiseen ja autokannan nopeampaan uudistamiseen.
– Jotta vuodelle 2030 asetetut päästövähennystavoitteet voitaisiin saavuttaa, Kallio täsmentää.
Ajoneuvoveron kertymä taas aleni viime vuonna noin kolmella prosentilla.
Valtio kerää vuosittain noin 1,1 miljardia euroa ajoneuvoverona, josta noin 700 miljoonaa kerätään perusverona ja noin 400 miljoonaa käyttövoimaverona diesel-, kaasu- ja sähkökäyttöisiltä autoilta.
Lue lisää: Uusien bensiini- ja dieselautojen myynti päättyy Suomessa 2035
Ajoneuvoveron kertymä on viime vuosina ollut melko vakaa. Ajoneuvoveron perusveron kertymä alenee vuosittain samassa suhteessa kuin autokannan keskipäästöt, sillä sen määrä riippuu auton hiilidioksidipäästöistä.
Henkilöautokannan keskipäästöt olivat viime vuonna noin 147 grammaa kilometrille, kun vuonna 2020 keskipäästö oli 151 grammaa.
