Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Venäjä | Tämä kaikki Ukrainan syvälle Venäjälle tekemistä lennokki-iskuista tiedetään

Maanantaina tapahtuneet ohjusiskut syvällä Venäjällä kertovat Ukrainan taktisesta kekseliäisyydestä, The Guardian kirjoittaa.

Satelliittikuvassa Engelsin lentotukikohta Saratovissa Venäjällä kuvattuna 5. joulukuuta. Kuva:  Maxar Technologies

Ukraina iski maanantaiaamuna lennokeilla kahteen Venäjän lentotukikohtaan. Molemmat iskut tapahtuivat satojen kilometrien päässä sodan etulinjoista.

Ukrainan hallinnon korkea virkamies on vahvistanut, että Ukraina on ollut iskujen takana, The New York Times kertoo.

Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi nimettömän pysytellyt virkamies kertoi lehdelle, että lennokit laukaistiin Ukrainan alueelta, ja ainakin toinen iskuista tehtiin Venäjällä, tukikohdan lähellä olleiden erikoisjoukkojen avulla.

Ensimmäisessä, Saratovin alueella Volgan varrella sijaitsevaan Engelsin lentotukikohtaan tehdyssä tehdyssä iskussa vahingoittui kaksi Tupolev Tu-95 pitkän kantaman strategista pommikonetta. Venäjän valtion tiedotusvälineiden mukaan toisessa iskussa Rjazanin tukikohtaan kuoli kolme ja loukkaantui viisi, kun polttoainetankki syttyi palamaan.

Ukraina ei ole aiemmin sodan aikana kohdistanut iskujaan yhtä kauas Venäjälle. Brittilehti The Guardian pitääkin iskuja mahdollisina todisteina siitä, että Ukrainalla on käytössään uudenlainen lennokki, jonka kantama on jopa 1 000 kilometriä.

The Guardianin marraskuun lopulla haastatteleman ukrainalaissotilaan mukaan asetta olisi jo käytetty Venäjän joukkoja vastaan. Mikäli väittämä pitää paikkansa, merkittävä osa Venäjää on jatkossa Ukrainan saavutettavissa. Lisäksi Moskovan mahdollisuus laukaista risteilyohjuksia turvalliseksi katsomistaan sijainneista syvältä Venäjän sisäpuolelta olisi uhattuna.

”Hyökkäämme sinne, missä he ovat heikkoja, puolustamme siellä, missä he ovat vahvoja”, Ukrainan entinen puolustusministeri Andri Zagorodnyuk sanoi The Guardianille.

Zagorodnyuk on kuvannut Ukrainan sotilaallista taktiikkaa pohjimmiltaan ”opportunistiseksi”.

Useimmat sotilastarkkailijat ovat odottaneet sodan etulinjojen jämähtävän paikoilleen talvikuukausien ajaksi.

Maanantaiset iskut kertovat kuitenkin toista: ne osoittavat, että Ukrainalla on taktista kekseliäisyyttä, johon ei ole osattu varautua, The Guardian kirjoittaa.

Myös HS:n haastattelema sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö kertoi maanantaina, että iskut ovat Ukrainan näkökulmasta ennen kaikkea merkki sodan etenemisestä.

”Ukrainalle on tärkeää näyttää sekä omalle kansalle että kansainväliselle yleisölle ja tukijoilleen, että sota etenee. Iskut ovat näyttävä keino osoittaa, että Ukraina pystyy iskemään syvälle Venäjälle ja venäläistä sotakoneistoa vastaan”, Käihkö sanoi.

Lue lisää: Iskikö Ukraina syvälle Venäjälle? Asiantuntija uskoo teoriaan lennokeista

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on jo aiemmin ilmoittanut olevansa äärimmäisen varovainen, jotta se ei joudu suoraan sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.

Koska Yhdysvallat ei halua konfliktin osapuoleksi, se on kieltäytynyt toimittamasta Ukrainalle pitkän kantaman aseita, joiden avulla maan asevoimat voisivat iskeä Venäjälle.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat The Wall Street Journalin (WSJ) mukaan muokanneet salaa Ukrainaan lähetettäviä Himars-raketinheitinjärjestelmiä. Muokkausten jälkeen Himarseilla ei WSJ:n lähteiden mukaan pystytä laukaisemaan pitkän kantaman ohjuksia.

Pitkän kantaman ohjuksia ovat muun muassa ATACMS-ohjukset. Kyseisten ohjusten kantama on noin 300 kilometriä, eikä Yhdysvallat ole suostunut antamaan niitä Ukrainalle.

Himarsien muokkauksen syynä on ollut WSJ:n lähteiden mukaan se, että Yhdysvallat on halunnut vähentää sodan kiihtymistä ja laajentumista. Ukraina on aiemmin luvannut, ettei se tule käyttämään Yhdysvalloista peräisin olevia asejärjestelmiä Venäjän maaperälle kohdistuvissa iskuissaan.

Yhdysvallat on silti toimittanut Ukrainalle sodan aikana jo lähes 20 miljardia dollaria eli noin 19 miljardia euroa muuta aseellista apua sekä turvallisuusapua.

The Guardianin mukaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin hallitus on käyttänyt Ukrainassa kehiteltyä teknologiaa sodan aikana esimerkiksi Kertšinsalmen siltaan kohdistetussa iskussa.

Lokakuinen Kertšinsalmen räjähdys oli Venäjän näkökulmasta nöyryyttävä tappio. Krimin niemimaan ja Manner-Venäjän yhdistävällä sillalla on kerrottu olevan erityisen tärkeä merkitys Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

The Guardian arvioi, että Ukraina pystyy sodan edetessä uusiin vastaavantyyppisiin iskuihin.

Etelä-Venäjällä Volga-joen varrella sijaitseva Engelsin tukikohta toimii tukikohtana Venäjän pitkän kantaman Tupolev-160- ja Tupolev-95-pommittajille. Ukrainalaisviranomaisten mukaan tukikohdalla on ollut merkittävä rooli Venäjän kiihtyneille ohjushyökkäyksille, jotka ovat aiheuttaneet laajoja vaurioita Ukrainan infrastruktuurille.

Engelsin tukikohta sijaitsee noin 600 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Rjazanin tukikohta puolestaan sijaitsee noin 200 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Molemmat sijainnit ovat tähän asti jääneet ukrainalaisohjusten kantaman ulkopuolelle.

Engelsin tukikohtaan kohdistunut isku ehti saada jo osan tunnetuista venäläisistä sotabloggaajista vaatimaan maan asevoimilta lisää iskuja Ukrainaa vastaan. Venäjän asevoimien toiminta sai osakseen myös laajaa kritiikkiä.

”Joskus tuntuu, että vaikka laittaisit pommin näiden ihmisten taskuihin, he eivät kuitenkaan huomaisi sitä”, suosittu venäläinen bloggaaja ja kommentaattori Voenniy Osvedomitel kirjoitti Telegram-kanavallaan.

Räjähdyksiä kommentoi tuoreeltaan myös Zelenskyin neuvonantaja Mykhailo Podolyak.

Galileo oivalsi, että maa on pyöreä. Jos jotain laukaistaan ​​muiden valtioiden ilmatilaan, tuntemattomat lentävät esineet palaavat kyllä lähtöpisteeseensä ennemmin tai myöhemmin”, Podolyak kirjoitti Twitterissä.

Vain muutamaa tuntia räjähdyksen jälkeen Ukrainan viranomaiset kertoivat, että yli tusina venäläistä pommikonetta oli noussut Engelsin lentotukikohdasta.

Ukrainan mukaan Venäjä ampui maanantaina yli 70 ohjusta. Presidentti Zelenskyi kertoi, että suurin osa ohjuksista onnistuttiin kuitenkin ampumaan alas.

Oikaisu 6.12.2022 kello 11.51: Yhdysvallat on antanut Ukrainaan aseapua jo lähes 20 miljardilla dollarilla eli noin 19 miljardilla eurolla, ei miljoonalla, kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.