Venäläissotilaat kertovat komentajiensa kovista otteista – ”He haluavat teloittaa meidät”

Tuoreista mobilisoiduista koostettu yksikkö kertoo, että sotilasjohto määräsi ”sulkuyksiköitä” estämään heidän vetäytymistä itäisellä rintamalla Ukrainassa. Sotilasasiantuntijan mukaan kertomukset kuulostavat uskottavilta.

Venäjän sotilaskomento ei näytä säästelleen sotilaitaan Itä-Ukrainan taistelurintamilla. Sen sijaan se vaikuttaisi syöttävän joukkojaan pienellä kynnyksellä eturintaman lihamyllyyn ja jopa rankaisevan sieltä livistäviä.

Eräs venäläinen tykistöyksikkö kertoo alunperin Telegram-kanavalla jaetulla videolla, että heidän esimiehensä tahtoivat tieten tahtoen "tuhota” yksikön sotilaat, kun he päättivät perääntyä ”valtavien” tappioiden jälkeen.

Asiasta uutisoi esimerkiksi brittilehti The Guardian.

– He uhkaavat tuhoavansa meidän yksitellen ja kokonaisena yksikkönä, yksikön komentajaksi esittäytyvä mies kertoo videoviestissä.

– He haluavat teloittaa meidät.

Videolla esiintyy noin parisenkymmentä sotilasunivormuun pukeutunutta miestä, joiden kerrotaan kuuluvan taisteluyksikköön nimeltä ”Myrsky”. Yksikön vahvuus oli alkujaan 161 sotilasta ja videolla kerrotaan näkyvän sen jäljellä olevat rippeet.

Miehet näyttävät videolla ahtautuneen keskenään pieneen tilaan. Video on jaettu sotamateriaalia englanniksi kääntävän Wartranslated-tilin Twitterissä.

Komentajaksi esittäytyvä henkilö kertoo videolla, että hänen yksikkönsä tuli asemoitua Vodyanen kylään, joka sijaitsee Donetskin alueella.

– Hyökkäyksen aikana selvisi, että on vaikeaa hyökätä tällä alueella, sillä vihollinen oli varautunut tulittamaan joka puolelta. Sotilasjohtomme päätti lähettää meidät [Ukrainan] kiväärien, kranaatinheitinten ja tankkien eteen, mies kertoo.

– Istuimme avoimen kranaatti- ja tykistötulen alla neljätoista päivää. Koimme valtavia tappioita: 34 henkeä haavoittui, 22 henkeä kuoli. Ryhmänjohtajamme kuoli.

Mies kertoo, että yksikkö päätti vetäytyä kohden esikunnan päämajaa. Miehen mukaan sotilasjohto halusi kuitenkin estää evakuoinnin.

– He asettivat sulkujoukkoja taaksemme eivätkä antaneet meidän lähteä asemistamme.

”Estojoukoilla” tai ”sulkujoukoilla” tarkoitetaan sotilasjoukkoja, joiden tehtävänä on estää omien joukkojen perääntyminen tai sotilaiden karkaaminen rintamalta.

Britannian puolustusministeriö kertoi marraskuussa, että estojoukkoja näyttää olevan myös Ukrainassa. Puolustusministeriön mukaan Venäjä on käyttänyt vastaavia joukkoja myös aiemmissa konflikteissa.

Videolla sotilaat kertovat, että heidät uhattiin ampua, jos he eivät tulisi etenemään.

Guardian on tunnistanut videolla esiintyvistä henkilöistä kahdeksan. Kolme heistä vahvistaa lehdelle, että he ovat kyseisen yksikön sotilaita ja että videolla näkyvä lausunto on aito.

Guardianin haastattelemat henkilöt kertovat, että sittemmin heidät evakuoitiin eturintamasta. Myrsky-yksikkö perustettiin lehden mukaan tammikuussa ja se luotiin varta vasten murtautumaan Ukrainan ”monimutkaisempien puolustussektoreiden” läpi.

Venäläismedian ja sotilaiden sosiaalisen median perusteella vaikuttaisi siltä, että yksikkö koostui pääasiassa sellaisista henkilöitä, jotka osallistuivat hyökkäysoperaatioihin Ukrainassa jo vuonna 2014.

Vastaavanlaisia videoita, jossa venäläissotilaat kertovat kokemastaan huonosta kohtelusta, on useampia. Läntisten tiedustelutietojen mukaan sotilasjohto ei ole epäröinyt lähettää joukkojaan riskialttiisiin asemiin edes suurien miehistötappioiden uhalla.

Maaliskuussa Britannian sotilasneuvonantaja Ian Stubbs arvioi 20 000–30 000 Venäjän puolella taistelleen kuolleen tai haavoittuneen pelkästään 25 kilometrin etenemismatkalla Bahmutin seudulla Donetskissa. Valtaosa kuolleista oli tiedon mukaan palkka-armeija Wagnerin sotilaita. Sen värväämiä vankeja on kuollut eri arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia.

BBC:n vahvistamalla videomateriaalilla värvätyille vangeille linjataan seuraavaa: jos he Ukrainassa päättäväkin lopettaa taistelemisen, heidät teloitetaan.

Sotilasasiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa näkee, että kertomukset Venäjän rankasta rangaistuskulttuurista kuulostavat uskottavilta. Niillä ainakin on vankka historiallinen pohja esimerkiksi Neuvostoliiton ajalta.

– Neuvostoliitolla on vahva perinne siinä, että omia rangaistaan. Tässä kulttuurissa vetäytyminen tai vangiksi jääminen on tuomittavaa ja vain sankaruus hyväksyttävää. Aikanaan Suomenkin vangitsemat sotavangit joutuivat kotiin palattuaan suoraan vankileirille Neuvostoliitossa, Pihlajamaa tiivistää ajattelumallia.

– Jos jää vangiksi, niin pitää räjäyttää itsensä ja muutama vihollinen samalla. Muuten on luuseri.

Rangaistuksien uhalla on tarkoitus sitoa alhaisella moraalilla toimivia sotilaita rintamalle. Tällaisia sotilaita Venäjällä näyttää riittävän.

– Pääsääntöisesti raha tuntuu erään venäläisen tutkimuksen valossa motivoineen sotilaita eniten rintamalle. Aikeissa voi olla uusi asunto, talo tai lomamatka, kun sotimisesta saa niin hyvin palkkaa. Se kertoo, ettei suurella hengen palolla olla mukana, Pihlajamaa sanoo.

– Sodan alussa venäläiset eivät edes välttämättä tajunneet, miksi heidät on lähetetty rintamalle. Ukrainalaiset ovat koko ajan tienneet, minkä eteen he taistelevat.

Venäjällä viljelty propaganda Ukrainan ”natsihallinnosta” näyttääkin monilta osin lyöneen läpi. Pihlajamaa muistuttaa, että armeijan joukossa taistelee silti eittämättä henkilöitä, joilla on ukrainalaisia sukujuuria tai sukulaisia Ukrainassa.

Ilman vihollisen demonisointia Ukrainassa taisteleminen voi käydä venäläisille vaikeaksi ja vastenmieliseksi.

– Se johtaa asevoimien hyökkäysten kannalta epäedulliseen asetelmaan, kun rintamalta pyritään pois. Silloin joutuisi tekemän äärimmäisiä ratkaisuja kuten järjestämään ”estopataljoonia”, Pihlajamaa kertoo.

Samalla hän korostaa, että myös näillä väitteillä on oma propaganda-arvonsa, kun osapuolet tahtovat näyttäytyä ulospäin mahdollisimman vahvana. Voi olla, ettei esimerkiksi ”estojoukkoja” tai karkureiden teloituksia tapahdu väitetyssä mittakaavassa tai systemaattisesti Venäjän armeijassa.

Rintamakarkuruus ja joukkojen alhainen moraali nousivat kuitenkin sen verran näkyväksi keskustelun aiheeksi myös Venäjällä, että presidentti Vladimir Putin kommentoi asiaa julkisesti viime vuoden lopulla. Kreml kielsi julkisesti raportit, jossa puhuttiin Venäjän joukkojen heikosta moraalista.

– Ovatko jotkut jättäneet taisteluasemansa? Kyllä sitä on tapahtunut --- yhä vähenevissä määrin. Toistan kuitenkin jälleen kerran, että tällaista ei ole tapahtunut suuressa mittakaavassa, Putin sanoi.

Putin on aiemmin myös kääntänyt asetelmaa ja syyttänyt Ukrainaa ”omien joukkojensa ampumisesta selkään” vastaavissa tilanteissa.

Pihlajamaa näkee, että tätä syytöstä voi pitää jo jonkinlaisena tunnustuksena siitä, että omien ampuminen ei ole ainakaan poissuljettu Venäjän nykyarmeijan työkalupakista.

Venäjällä kiristettiin sotakarkuruudesta ja erikoisoperaation alueelta luvattomasta poistumisesta annettavia tuomioita viime syyskuussa vain hieman ennen kuin Venäjällä käynnistettiin ”osittainen” liikekannallepano.

Venäjänkielinen BBC uutisoi tammikuussa, että tuomioiden kiristämisen jälkeen tuomioistuimissa oli avattu ainakin 41 juttua sotakarkuruudesta.

Lue lisää: Näin Venäjällä rangaistaan sota­karkureita – liike­kannalle­panoa vältellyt majuri sai pitkän vankila­tuomion

Myös Ukraina on kiristänyt sodan aika rangaistuksia, joita tottelemattomuudesta seuraa. Tammikuussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti kiistanalaisen lain, jolla muun muassa kiristetään rangaistuksia karkuruudesta ja tottelemattomuudesta armeijassa.

Karkuruudesta voi saada 12 vuoden tuomion ja tottelemattomuudesta tai taistelusta kieltäytymisestä 10 vuoden rangaistuksen.