Valtion budjetin varainsiirtoverojen laskelmassa ei ole huomioitu asuntomarkkinoiden hiljenemistä, sanoo Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Laura Kukkonen HS
Asuntokaupan alho voi leikata Suomen verotuloja odottamattomalla tavalla, katsoo asuntorahoittaja Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Valtion kassassa asuntomarkkinoiden hiljeneminen näkyy varainsiirtoverojen kertymisen vähenemisenä. Valtiovarainministeriön mukaan varainsiirtoveroja on kerätty vuositasolla liki miljardi euroa vuosina 2021 ja 2022.
”Valtion veropotti heikkenee paitsi asuntokaupan sakkauksen myös hintojen laskun seurauksena tänä vuonna sadoilla miljoonilla euroilla”, Keskinen sanoo.
Keskinen haluaa nostaa Suomen verotulojen supistumisen esiin, koska valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei oteta huomioon asuntomarkkinoiden hiljenemistä. Budjettiesityksessä varainsiirtoveron odotetaan kasvavan tänä vuonna neljä prosenttia viime vuodesta 1,02 miljardiin euroon.
”Tilastot ja ennusteet kertovat, että asuntojen hinnat ja kauppamäärät laskevat. Arvio vaikuttaa aika epärealistiselta”, Keskinen sanoo.
Vanhojen asuntojen hinnat laskivat helmikuussa 5,2 prosenttia vuoden takaiseen nähden, kertoi Tilastokeskus tiistaina. Keskisen mukaan vanhojen osakeasuntojen kaupoista uupuu joka kuukausi yli 2 000 kauppaa verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäyssotaa ja koronapandemiaa.
Lue lisää: Asuntojen hinnat laskivat näkyvästi helmikuussa – katso hintojen kehitys omalla alueellasi
Hypon arvion mukaan asuntojen hinnat laskevat koko maassa kuusi prosenttia tänä vuonna. Keskinen toteaa, että yleensä asuntokauppa alkaa määrällisesti piristyä ensin ja hintojen nousu reagoi viiveellä.
Suomalaisten on maksettava varainsiirtovero kiinteistö- ja asuntokaupoista sekä pörssin ulkopuolisista osakekaupoista. Keskisen mukaan suurin osa verosta kertyy asuntokaupoista. Ensiasunnon ostajat ovat tietyillä ehdoilla vapautettu varainsiirtoverosta.
Yhteensä valtiovarainministeriö arvioi Suomen verojen ja veroluonteisten tulojen olevan tältä vuodelta 64,43 miljardia euroa. Samaa luokkaa varainsiirtoveron kertymän kanssa on esimerkiksi ajoneuvovero. Suurimmat veropotit tulevat ansio- ja pääomatuloveroista sekä arvonlisäverosta.
Keskinen kuitenkin sanoo, että pidemmällä tähtäimellä olisi syytä miettiä, tarvitaanko varainsiirtoveroa ollenkaan. Vero toimii Keskisen mukaan jarruna asunnonvaihtoaikeissa ja se voi hankaloittaa työn perässä muuttamista.
”Lyhyellä aikavälillä sille on vaikea tehdä mitään. Kysymys on poliittisesti haastava, vaikka varsinkin ekonomistit ovat olleet sitä mieltä, että siitä kannattaisi luopua.”
Tällä hetkellä kiinteistöjen ja rakennusten varainsiirtovero on 4 prosenttia, asunto-osakkeiden ja esimerkiksi autopaikkojen vero kaksi prosenttia ja arvopapereiden vero 1,6 prosenttia hankitun varallisuuden velattomasta hinnasta.
