Vertailun suklaisessa tuotteessa ei ole ravitsemuksellisesti mitään vikaa, mutta hyvin makeiden välipalojen nauttimisessa piilee ongelma, ravitsemusterapeutti sanoo.
Ajatus siitä, että proteiinia on saatava paljon on iskostunut monien mieleen. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Josefiina Baraka
Jos marketin hyllyllä on vierekkäin vaniljalla maustettu jogurtti ja vaniljalla maustettu maitorahka, jonka nimen edessä on vielä mahdollisesti sana proteiini, kumman ajattelet olevan terveellisempi?
Moni saattaisi valita jälkimmäisen, sillä proteiinimyytit elävät tiukassa. Tämä selvisi esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n vuonna 2019 toteuttaman kyselyn tuloksissa. Vastausten mukaan proteiini yhdistetään urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan.
Monille on silti epäselvää, mikä määrä on riittävä.
– Kyllä moni syö liikaa proteiinia, laillistettu ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen Ravistamo Oy:lta sanoo.
Proteiinin saantisuositus on 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohti. Kähkönen sanoo, että tavallista sekaruokavaliota syömällä riittävä määrä saadaan ilman proteiinilisää.
Liiallisen proteiinin saaminen voi johtua esimerkiksi proteiinipatukoista ja vastaavista välipalatuotteista. Ruokakaupoissa on runsaasti tarjolla esimerkiksi lusikoitavia välipalatuotteita, kuten proteiinivanukkaita ja rahkoja.
Proteiinin korostaminen tuotenimessä toimii markkinointimielessä. Ihan tavallisissa maustamattomissa rahkoissa, jogurteissa ja kasviperäisissä, vastaavissa tuotteissa proteiinia voi olla aivan yhtä paljon kuin niissä, joiden tuotenimessä on mainittu sana proteiini.
”
Kiinnittäisin enemmän huomiota sokeriin ja rasvan laatuun.
Tarkastelimme S-ryhmän ja K-ryhmän myydyimpien välipalarahkojen ravintosisältöjä. Molempien ketjujen kymmenen myydyimmän tuotteen listaa tässä kategoriassa hallitsevat voimakkaasti proteiinia korostavat Valio Profeel -tuotteet.
Poikkeuksina kymmenen myydyimmän tuotteen listalla olivat vain ketjujen omien merkkien vaniljarahkat. Nostimme myydyimpien maitopohjaisten välipalarahkojen ja vanukkaiden vertailuun neljä esimerkkituotetta.
Miltä tuotteet vaikuttavat ravitsemuksen asiantuntijan silmin?
Kaisa Kähkönen kiinnittää huomiota erityisesti tuotteiden rasvoihin.
– Jos tuotteita tarkastellaan ravitsemuksellisesta näkökulmasta, Sydänmerkki on käyttökelpoinen tapa arvioida niitä, hän sanoo.
– Merkin saaminen edellyttää jogurttien, rahkojen ja vastaavien, lusikoitavien valmisteiden osalta, että kokonaisrasvaa voi olla korkeintaan 1,1–5,0 g/100 g tai kovaa rasvaa enintään 1 g/100 g.
Jos tuotteelle halutaan Sydänmerkki, sitä haetaan. Rainbown ja Pirkan vaniljarahkat eivät täyttäisi merkin kriteereitä.
Grafiikan hintatiedot: S-ruoka-sivulta hinnat keskimäärin, K-ruoka.fi:stä Triplan K-Supermarket
Sydänmerkin tuotteessa sokerin määrä ei voi ylittää kymmentä grammaa sataa grammaa kohden.
– Näissä sitä on enemmän. Nämä ovat myös kermaisia tuotteita, ja suurin osa on tyydyttynyttä rasvaa, eli rasvan laadun osalta eivät menisi seulan läpi. Tuotteet ovat myös hyvin energiapitoisia.
– Ravitsemuksellisesti proteiinilla ei ole näissä tuotteissa niin merkitystä, vaan kiinnittäisin enemmän huomiota sokeriin ja rasvan laatuun.
Suklaa-toffeella on Sydänmerkki, mutta vastaavien käyttämisessä on ongelma
Profeel-sarjan mansikkarahka on saanut Sydänmerkin. Merkin on saanut myös hieman yllättäen saman tuotesarjan suklaa-toffeevanukas. Sitä markkinoidaan treenipäivään sopivaksi. Yllättävää voi olla se, että vaikka tuote onkin suklainen ja toffeetakin löytyy, ravitsemuksellisesti se katsotaan ihan hyväksi.
Vastaavien makeiden tuotteiden käyttämisessä voi olla kuitenkin pieni ongelma.
Kaisa Kähkönen sanoo, ettei yksittäinen tuote kerro koskaan riittävästi ruokavalion terveellisyydestä. Kokonaisuus on tärkeämpää.
Jotta välipala olisi ravitseva ja pitäisi nälkää, se kannattaa kuitenkin koostaa monipuolisemmin kuin nauttimalla pelkästään maitotuotteita.
”
Tällaisiin vanukkaisiin voi olla ehkä hankalampaa yhdistää marjoja ja hedelmiä, jotka tekisivät välipalasta täysipainoisemman.
– Täysipainoisessa välipalassa on hyvä olla myös marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita. Niitä olisi hyvä lisätä myös esimerkiksi näihin, jos tällaisista tuotteista pitää.
Esimerkiksi suklaan tai toffeen makumaailmaa edustavia välipalatuotteita nautitaan usein sellaisenaan.
– Tällaisiin vanukkaisiin voi olla ehkä hankalampaa yhdistää marjoja ja hedelmiä, jotka tekisivät välipalasta täysipainoisemman.
Kun tuotteen nimi kuulostaa hyvin makealta, kuten sarjan suklaa-toffee ja vaikka banoffee, ne saattavat tuntua houkuttelevalta varsinkin, jos kaupassa vaeltaa nälkäisenä.
– Silloin tekee helposti mieli makeaa. Hyvin makeaan makuun itsensä totuttaminen voi yksipuolistaa ruokavaliota. Kun suu on tottunut hyvin makeaan, voi olla vaikeampi nauttia esimerkiksi kasviksista ja marjoista, jotka ovat usein perusmakuominaisuuksiltaan happamia ja karvaita.
Ylimääräinen proteiini varastoituu rasvana
Liiallisen proteiinimäärän syöminen ei ole täysin harmitonta: ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty hyödyntämään, muuttuu sokeriksi, joka varastoituu kehoon rasvana.
Proteiinimolekyylin sisältämä ylimääräinen typpi poistuu pääosin virtsan mukana jätevesiin. Ylimääräinen proteiini ei siis muutu lihaskudokseksi, HSY summaa kyselytutkimuksessaan.
Jos etsii proteiinia sisältäviä, lusikoitavia välipalatuotteita, esimerkkituotteita edullisemmaksi saattaa pidemmällä aikavälillä tulla maustamaton rahka tai jogurtti ja esimerkiksi pakastemarjat.
Maustamattoman rahkan tai maustamattoman jogurtin litrahinta kaupoista riippuen on noin reilusta kahdesta eurosta kolmeen euroon. Maustettujen rahkojen kilohinta voi olla 6-9 euroa.
Kotimaisten pakastemustikoiden kilohinta on noin 9–10 euron tietämillä.
