”Vielä reilu vuosi sitten olimme osittain Nato-vastaisia” – näin Nato-prosessia seuranneet kommentoivat historiallista päätöstä

Turkin parlamentti hyväksyi tänään torstaina Suomen Nato-jäsenyyden selvin lukemin. Vain pari päivää aikaisemmin Unkarin parlamentti äänesti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin puolesta. Nyt kaikki nykyiset 30 Nato-maata ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden.

Yle kysyi eri puolilla Suomea Natoon liittymisen prosessia seuranneilta henkilöiltä, miltä Nato-jäsenyyden varmistuminen tuntui.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan opiskelijat Karoliina Vaakanainen ja Yeti Kakko myöntävät olleensa opiskelujen alkuvaiheessa Natoon kriittisesti suhtautuvia. Mielipiteet ovat kuitenkin muuttuneet.

– Opintojen näkökulmasta tätä hakuprosessia on ollut mielenkiintoista seurata. Tämä on tuonut toteen sen, mitä me teoriassa täällä opiskelemme, Karoliina Vaakanainen sanoo.

– Tutkijana täytyy pystyä myöskin hyväksymään se, että kun asiat muuttuvat, niin mielipidettä pitää pystyä vaihtamaan, Yeti Kakko sanoo.

Molempien mielestä Suomen liittyminen Natoon on iso ja merkittävä asia. Heistä olisi ollut hölmöä jäädä tässä tilanteessa Naton ulkopuolelle.

Yeti Kakko sanoo seuraavansa nyt mielenkiinnolla sitä, miten perinteisesti neutraali Suomi tulee jatkossa toimimaan kansainvälisessä politiikassa.

Atlantti-seurassa odotellaan rauhassa koko prosessi loppuun

Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen pitää nykytilannetta eräänlaisena etappina. Hän myöntää, että hyvältä tuntuu ja koko asia on tietysti hieno asia Suomelle ja suomalaisille.

– Odotetaan ihan rauhassa, että tämä koko prosessi on viety päätökseen ja kaikki nämä protokollat on tallennettu Washingtoniin Yhdysvaltain ulkoministeriöön, sanoo Suominen.

Hän pitää Natoa Suomelle uudenlaisena vaikuttamisen paikkana, jossa Suomella on toivottavasti merkittävä rooli.

– Odotan kyllä innolla niitä vuosia, mitä on edessä, jossa voidaan myös vaikuttaa asioihin, sanoo Terhi Suominen.

Suomen Atlantti-seura kuulumme isoon Atlantti-seurojen perheeseen. Kaikkiaan mukana on 37 vastaavaa kansallista seuraa.

Suominen nostaa esille sen, että Suomessa jäi oikeastaan käymättä kansalaiskeskustelu Natoon liittymisestä. Asiat vain liikkuivat niin nopeasti viime vuonna, kun Suomi päätti jäsenyyttä hakea.

– Minusta se keskustelu on jossain vaiheessa kuitenkin välttämätöntä käydä. Sitä ei näiden eduskuntavaalien aikanakaan kovin paljon ole käsitelty. Ehkä se paikka tulee tässä pitkin jäsenyysmatkaa, sanoo Suominen.

Kolumnisti ja tietokirjailija pitää hetkeä historiallisena

Joensuulainen kolumnisti ja tietokirjailija Janne ”Rysky” Riiheläinen haluaa vielä katsoa asian ihan loppuun asti, ennen kuin huokaisee kaikkein syvimmin.

– Onhan tätä odotettu, mutta katsotaan nyt vielä, että ne paperit ovat siellä Washingtonissa kassakaapissa, sanoo Riiheläinen.

Riiheläinen sanoo, että vaikka nyt eletään historiallisia hetkiä, niin historia on kuitenkin tällaista, se nytkähtelee edes takaisin ja ihmiset elävät arkeaan siinä välissä.

– Tuolla tehdään tehdään isoja päätöksiä. Ja me elämme näiden päätösten kanssa pitkään ja hartaasti.

Riiheläinen ei usko, että arki Suomessa muuttuu mitenkään, pikemminkin päinvastoin, tällä ratkaisulla pyritään juuri siihen, että arki ei muuttuisi.

Hakuprosessi on edennyt nopeasti, mutta lopussa hieman kangerrellen.

– Tässä tulee näkyviin se, kun demokraattisten maiden yhteisössä on mukana toimijoita, jotka eivät ole niin demokraattisia. Kun he käyttävät häikäilemättä hyväkseen näitä demokraattisia rakennelmia, niin näin voi käydä, sanoo Riiheläinen.

Valmiuspäällikkö: Aika Natolle oli kypsä vasta nyt

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin Rovaniemen koulutusalueen valmiuspäällikkö Antti Tölli olisi halunnut, että Natoon olisi liitytty jo aiemmin.

– Viimeinkin, mutta aika oli kypsä vasta nyt, Tölli sanoo.

Hän uskoo, että jäsenyyden myötä ihmisten turvallisuuden tunne Lapissa lisääntyy.

MPK:n toimintaan Natoon liittyminen ei suoranaisesti vaikuta, koulutusta jatketaan niin kuin ennenkin. Hän uskoo lähinnä kansainvälisten harjoitusten lisääntyvän Lapin alueella.

Tölli sanoo, että reserviläiset saavat ehkä tehtäviä Natossa.

– Joitakin kansainvälisiä tehtäviä saattaa meidän reserviläisille tulla, esimerkiksi mahdollisesti jossakin Naton esikunnassa, hän kertoo.

Kainuussa toivotaan Itä-Suomen aluepolitiikan vahvistuvan

Kainuu on harvaan asuttu. Maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja siellä sijaitsee iso varuskunta.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen korostaa, että kun nyt Naton myötä Suomen turvallisuustilanne saadaan vakiinnutettua, niin seuraavaksi katse pitää kääntää aluepolitiikkaan.

– Valtion ja miksei myös EU:n pitää tehdä linjauksia, että Itä-Suomi pidetään asuttuna ja taloudellisesti hyvinvoivana. Ei Natolle kannata jättää tyhjää Itä-Suomea, Malinen sanoo.

Mahdollisen Suomeen sijoittuvan Naton osaston Malinen toivottaa tervetulleeksi Kainuuseen. Ja vaikka osastoa ei Suomeen tulisikaan, hän ennakoi, että Kainuun prikaatin puolella tullaan näkemään vahva kansainvälistyminen esimerkiksi harjoitusten merkeissä.

Yllättävintä oli asian nopea eteneminen

Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Veijo Immonen pitää yllättävänä sitä, miten nopeasti Suomen kansan ja päättäjien silmät avautuivat ja poliitikot saivat asian etenemään näin nopeasti.

– Vielä reilu vuosi sitten olimme osittain Nato-vastaisia, niin äkkiä tämä tapahtui, sanoo Immonen.

Hänelle Naton jäsenyys ei ole mikään suuremman juhla paikka, pikemminkin luonnollinen jatkumo nykyisessä tilanteessa.

– Onhan tämä Suomelle iso askel, pääsemme Naton sateenvarjon alle. Turvallisuustilanne paranee kaikin puolin.

Immonen sanoo epäilleensä silloin, kun Suomi jätti hakemuksen, että Venäjältä olisi tullut vaikuttamisyrityksiä. Yllättävän hiljaista on kuitenkin ollut.

– Henkilökohtaisesti tämä ei herätä mitään pelkoja. Tämä on täysin positiivinen juttu. Pelkoja ei ole, Immonen sanoo.

Mitä ajatuksia Nato-jäsenyyden eteneminen herättää? Voit kommentoida perjantaihin 31.3. kello 23:een asti.