Vieraskynä | Apteekkiuudistus pitää toteuttaa oikeassa järjestyksessä

Apteekkijärjestelmää on syytä muuttaa niin, että se toimii paremmin asiakkaiden ja veronmaksajien eduksi.

Apteekkimarkkinaa säädellään Suomessa monimutkaisella kokonaisuudella, joka määrittelee muun muassa sen, ketkä saavat harjoittaa apteekkitoimintaa, millaisia lääkekohtaisia katteita peritään ja miten apteekkitoimintaa verotetaan. Nykyisen järjestelmän palvelutaso on hyvä, mutta kustannukset ovat tarpeettoman suuret.

Lääkkeiden jakelusta maksetaan paikoin liikaa, sillä hyvillä paikoilla sijaitsevat apteekit saavat lupa- ja hintasääntelyn seurauksena ylisuuria voittoja. Lisäksi monet apteekit saavat huomattavia voittoja muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myymisestä. Tämän liiketoiminnan kannattavuutta on kohentanut se, että kyseinen oheismyynti on verotuksellisista syistä usein järjestetty apteekin yhteydessä toimivaan osakeyhtiöön.

Apteekkijärjestelmää on syytä muuttaa niin, että se toimii paremmin asiakkaiden ja veronmaksajien eduksi. Nyt hyvin toimivia asioita – lääketurvallisuutta ja lääkkeiden alueellista saatavuutta – ei saa vaarantaa. Uudistus on toteutettava vaiheittain ja oikeassa järjestyksessä, jotta palvelun laatuun ja kustannustasoon vaikuttavat muutokset voidaan hallita paremmin. Väärä järjestys voisi johtaa nykyistä huonompaan lopputulokseen.

Ensimmäinen askel on uudistaa lääketaksa ja apteekkien verotus sekä luoda tukijärjestelmä alueille, joilla apteekkia tarvitaan, vaikka sen pitäminen ei olisi uudistuksen jälkeen kannattavaa. Suunnittelu on aloitettava laskelmilla maantieteellisen verkon kattavuudesta. Arviossa on huomioitava lääketaksan ja verotuksen kokonaisvaikutus ja erillisyhtiöistä saatu voitto. Tärkeää on määrittää, paljonko apteekeille nykyisin kertyy liikavoittoa ja miten se on jakautunut apteekkien välillä. Jos omistajuutta aletaan vapauttaa, kannattaa huomioida verotuksen keventyminen siirryttäessä ansiotuloverotuksesta elinkeinoverotukseen sekä lisäsäästöt, joita voidaan tavoitella ketjumaisemman toiminnan tuomilla tehokkuushyödyillä.

Huolellisella uudistuksen suunnittelulla pitää varmistaa myös se, että lääketaksan alentamisesta aiheutuvat kustannussäästöt siirtyvät asiakkaille ja veronmaksajille eivätkä hintojen muutosten kautta lääkeyrityksille.

”

Lääketurvallisuutta ei saa vaarantaa uudistuksessa.

Kun lääketaksa- ja verouudistus sekä tukijärjestelmä ovat valmiita, voidaan apteekkitoiminnan tehokkuutta pyrkiä lisäämään vapauttamalla apteekkien omistajuutta ja keventämällä apteekkilupien sijainnin ja määrän sääntelyä. Tällaiset muutokset mahdollistavat apteekkien ketjuuntumisen.

Apteekkien omistuksen rajoittaminen vain proviisoreille ei enää ole perusteltua, koska vastuullisuus ja lääketurvallisuus voidaan turvata myös toimintaa vähemmän rajaavalla omistajuussääntelyllä. Lääketukkuja, lääkeyrityksiä ja lääkkeitä määrääviä toimijoita ei ole syytä päästää omistajiksi, jotta lääkkeiden välinen kilpailu ei vääristyisi ja taloudelliset kannustimet eivät vaikuttaisi lääkkeiden määräämiseen.

Jos apteekkien ketjuuntuminen sallitaan, on ensin vahvistettava Kilpailu- ja kuluttajaviraston yrityskauppavalvonnan toimivaltuuksia. Viraston pitää tarvittaessa voida ottaa käsiteltäväksi myös nykyistä pienempiä yrityskauppoja lainsäädännön sitä estämättä, koska muuten markkinat voivat keskittyä alueellisesti yhden toimijan käsiin. Tällöin hintakilpailua ei synny edes itsehoitolääkkeissä ja apteekin tiloista tapahtuvassa oheismyynnissä, vaikka näissä tuotteissa se olisi mahdollista.

Reseptilääkkeiden myynti tulee toistaiseksi säilyttää apteekeissa. Itsehoitolääkkeitä sen sijaan voisi myydä hallitusti myös apteekkien ulkopuolella. Se, kannattaako näin tehdä, riippuu lääketurvallisuuden lisäksi siitä, miten maantieteellisesti kattava ja taloudellisesti kannattava apteekkiverkosto rakentuu. Itsehoitolääkkeiden myynnillä kun on oma merkityksensä apteekkien liiketuloksessa.

Apteekkisektorin uudistaminen on monimutkaista ja vaatii huolellisen valmistelun.

Suuntaan tai toiseen lukitut kannat ilman yksityiskohtaisia taustaselvityksiä ja vaikutusarviointeja johtavat herkästi uudistusten epäonnistumiseen.

Kirsi Leivo ja Tuulia Hakola-Uusitalo

Leivo on pääjohtaja ja Hakola-Uusitalo tutkimusjohtaja Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.