Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Vieraskynä | Lapset ja nuoret tarvitsevat vaikuttavampia palveluita

Maksuttomasta koulutuksesta ja kattavasta opiskeluhuollosta huolimatta hyvinvointierot ovat vain kärjistyneet.

Kouluterveydenhuoltoa tarjotaan maailmalla yli sadassa maassa. Vaikka järjestämistavat vaihtelevat suuresti, yhdenkään muun maan opiskeluhuolto ei ole yhtä monipuolinen kuin Suomen. Suomen kouluissa opettajien rinnalla työskentelevät kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit, joiden yhteistyötä Suomessa on tarkoitus entisestään tiivistää. Toinen Suomen vahvuus kouluikäisten terveyden edistämisessä on kaikille tarjottava terveystiedon opetus.

Suomen heikkouksia ovat nuorten heikkenevä mielenterveys ja väestöryhmien väliset suuret terveyserot. Valitettavasti maksuttomasta koulutuksesta ja kattavasta opiskeluhuollosta huolimatta sosioekonomiset erot nuorten oppimistuloksissa ja terveyskäyttäytymisessä ovat vain kärjistyneet 2000-luvulla.

Tuoreen tutkimustiedon valossa kouluterveydenhuollossa toteutettavat lakisääteiset terveystarkastukset eivät näytä korjaavan tilannetta. Siksi Suomessa pitäisi uskaltaa panostaa hallinnollisten uudistusten lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen ja lisäämiseen.

Lasten ja nuorten osalta tätä työtä ei onneksi tarvitse aloittaa alusta. Maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n opetusjärjestö Unesco ovat viime kesänä julkaisseet yhteisen, laajoihin tutkimuskatsauksiin perustuvan suosituksen siitä, miten kouluterveydenhuolto ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kouluissa tulisi järjestää parhaan hyödyn saamiseksi.

Jotta palvelut voisivat olla vaikuttavia, olisi tunnistettava yleisimmät tekijät, jotka aiheuttavat lapsille ja nuorille tautitaakkaa ja pahoinvointia, ja suunnattava toimenpiteet niihin. Suomessa syntyneet lapset tarkastetaan yli kymmenen kertaa jo ennen kouluikää, joten vakavimmat kehitysongelmat havaitaan aikaisin ja tietoa lapsen kehityksestä ja kasvuoloista kertyy valtavasti. Ajankohtaista tietoa voi kerätä koululaisilta ja vanhemmilta sähköisillä kyselyillä, joista muun muassa Espoossa käytössä oleva Hyvinvointikartta on oivallinen esimerkki. Jos kysely hälyttää tai jos siihen ei vastaa, oppilas kutsutaan nopeasti terveydenhoitajan tapaamiseen.

Koululaisten merkittävimpiä hyvinvointiuhkia ovat lihavuus, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen, jotka usein nivoutuvat yhteen. Paula Häkkäsen väitöstutkimuksen mukaan lihavuus ei muuksi muutu kouluterveydenhuollon seurannassa. Painokontrollien sijasta tarvittaisiin aivan uudenlaisia toimintatapoja.

Masennusta seulotaan yläkoululaisilta, mutta sen hoitoon ei ole voimavaroja, mikä tekee koko seulonnasta epäeettistä. Syrjäytymistä ennustaviin koulupoissaoloihin puuttuminen vaihtelee kunnittain ja kouluittain, eikä kouluterveydenhuoltoa hyödynnetä johdonmukaisesti edes silloin, kun poissaolojen ilmoitetut syyt ovat terveydellisiä.

Vaikuttamattomista toimista on luovuttava. Kärjistetyin esimerkki tästä ovat skolioosiseulonnat, joiden tueksi Yhdysvalloissa ja Englannissa tehdyt laajat tiedekatsaukset eivät ole löytäneet näyttöä. Vaikuttamattomien seulontojen tekeminen on epäeettistä tuhlausta. Vapautuville resursseille on opiskeluhuollossa paljon käyttöä.

Opiskeluhuollon vaikuttavuutta tulisi mitata monialaisesti. Nopeita muutoksia voisi olla odotettavissa koulupoissaoloissa ja -pudokkuudessa, käytösongelmissa ja keskittymisessä, turvallisuudessa, itsetuhoisuudessa, ahdistuneisuudessa ja seksuaaliterveydessä. Lasten ja nuorten näkökulmasta olennaisia mittareita ovat myös työntekijöiden saavutettavuus, luotettavuus ja kommunikaatiotaidot.

Vaikka priorisointi on osalle poliitikoista pelottava sana, sillä voidaan lisätä vaikuttavuutta ja varmistaa, että eniten tukea tarvitsevat lapset ja nuoret todella saavat tarvitsemansa avun. Suomessa on paljon rekisteritutkimusten tuottamaa tietoa terveys- ja hyvinvointiriskeistä ja suojaavista tekijöistä, mutta tämän tiedon hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu on pysäytettävä, sillä Suomi tarvitsee kaikkia lapsiaan.

Silja Kosola

Kirjoittaja on erikoislääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Lastentautien tutkimuskeskuksessa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita