Finland

Vieraskynä | Yliopistoissa tehtävä tutkimus vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa

Tutkimuksen hyödyllisyyden perään kyselevät eivät aina ymmärrä, miten tutkimuksen vaikuttavuus syntyy ja miten sitä voidaan mitata.

Päättäjät edellyttävät verovaroin tuetulta toiminnalta vaikuttavuutta. Tämä on luonnollista, ja vaatimus kohdistuu myös tutkimustoimintaan. Onkin olennaista ymmärtää, mitä tutkimuksen vaikuttavuus on ja voidaanko sitä mitata tarkoilla mittareilla.

Tutkimuksen hyödyllisyyden perään on kyselty erityisesti totalitaarisissa maissa, joissa tutkimus on tapana valjastaa nopean taloudellisen hyödyn veturiksi. Myös demokraattisissa maissa kansanedustajat nostavat asian aika ajoin esille – tosin ymmärtämättä aina, miten tutkimuksen vaikuttavuus syntyy. Hieman yllättäen heidän joukkoonsa liittyi hiljattain opetus- ja kulttuuri­ministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen vaatien tutkimuksen vaikuttavuuden osoittamista ennen kuin rahoitusta voidaan lisätä.

Tutkimuksen vaikuttavuutta ja sen mittaamista on tutkittu paljon. Yhteistä tutkimuksille on vaikuttavuuden monien muotojen tiedostaminen. Tiedetään, että tutkijoiden työ auttaa ratkaisemaan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Laaja yhteis­ymmärrys vallitsee myös vaikuttamisen mittaamisesta. Mitä pidemmälle erilaisten mittareiden kehittäminen on edennyt, sitä selvemmäksi on tullut käsitys siitä, että pieniä konkreettisia vaikutuksia voidaan osoittaa melko tarkastikin, mutta suuret ja merkittävät vaikutukset jäävät mittareiden ulottumattomiin.

Tutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ei voida tarkastella yhtenä kokonaisuutena, vaan se on ensin jaettava vaikuttavuuden eri muotoihin. Kaikkein helpoimmin havaittava tutkimuksen yhteiskunnallinen hyöty näkyy laajalevikkisissä tuotteissa, jotka ovat syntyneet yliopistollisen tutkimuksen seurauksena, kuten kolesterolia alentavissa elintarvikkeissa.

Pääosa tuotannollisista innovaatioista tehdään kuitenkin yritysten ja muiden työpaikkojen omissa tiimeissä. Niidenkin jäljet johtavat kuitenkin lähes aina yliopistoihin, koska keksijät ja tuotekehittelijät ovat saaneet koulutuksensa yliopistoissa. Lisäksi monet innovaatiot syntyvät yhteis­työssä yli­opistojen kanssa. Tämäntapaisten tuotannollisten innovaatioiden vaikuttavuutta voidaan melko hyvin mitata taloudellisena hyötynä.

Paljon vaikeammin mitattavissa on tutkijan laajempi rooli asian­tuntijana. Pari esimerkkiä selventää asiaa. Suomalaiset tutkijat osallistuivat osana kansainvälistä tiede­yhteisöä tupakan haitallisen vaikutuksen tutkimukseen. Samalla maailmalla tuotettu tieteellinen tieto siirtyi heidän kauttaan suomalaisten päättäjien käyttöön. Kaikki ymmärtävät, mikä valtava terveydellinen ja taloudellinen hyöty on syntynyt siitä, että tupakanpolttoa on saatu merkittävästi vähennettyä valistuksen ja lainsäädännön avulla.

Koronaviruspandemian aikana lukuisat tutkijataustaiset asiantuntijat ovat huolehtineet siitä, että viruksen leviämiseen ja sitä estäviin rokotteisiin liittyvä tutkimus­tieto on ollut päättäjien käytössä. Tällaisen vaikuttavuuden taloudellista arvoa on vaikea mitata, koska pandemian torjuntaan ovat vaikuttaneet monet muutkin tekijät kuin asiantuntijoiden panos.

Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tutkijoiden kirjoittamia tieto­kirjoja. Kun ihmiset ymmärtävät kirjojen avulla paremmin eri ilmiöitä, he saavat aineksia maailman­kuvansa hahmottamiseen. Sen ansiosta he itse, yhteiskunta ja luonto voivat paremmin. Tällä on valtava yhteiskunnallinen merkitys, jota ei voi euroissa ilmaista.

Vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiä ovat opiskelijat. Yliopistoista valmistuu vuosittain yli kolmekymmentätuhatta ammattilaista, joiden ansiosta elinkeinoelämä ja julkinen hallinto kykenevät toimimaan tehokkaasti ja uudistumaan. Tämän takeena on kaikissa menestyvissä länsimaissa käytössä oleva järjestelmä, jossa korkeinta opetusta antavat perustutkimusta tekevät tutkijat. Näin opiskelijat saavat käyttöönsä uusimman tutkimustiedon ja heille muodostuu tieteellinen maailmankuva, johon moderni yhteiskunta nojaa.

Hallitus korostaa tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa. Tämän tulisi koskea myös tiedepolitiikkaa, jolle moniulotteisesti ymmärretty tutkimus­toiminnan vaikuttavuus antaa vahvan pohjan.

Antti Hautamäki ja Arto Mustajoki

Kirjoittajat ovat emeritusprofessoreita.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Football news:

And to show what a donkey kick is in football? 50 Years ago in England they scored the best goal of the season
Sulscher on Ferguson's words about Ronaldo: We all want to see Cristiano on the pitch because of his uniqueness. But he can't play in every match
Pep on the requirement to stay on top: People judge me not by trophies, but by what will happen tomorrow
Joan Laporta: The Super League is alive, it will replace the Champions League. Juve, Real Madrid and Barcelona continue to win in the courts
Karim Benzema: Clasico remains the best match in football. It doesn't matter which players are playing
In favor of PSG, after the VAR, they awarded a penalty for playing with their hand. Perhaps Icardi had fouled before
Arsenal defender White: I don't watch football. All I want when I come home is not to think about him