Aitajuoksun Suomen ennätystä viime kesänä kahteen otteeseen parantanut Viivi Lehikoinen jäi ilman suurta urheilija-apurahaa ja teki oikaisuvaatimuksen.
Viivi Lehikoinen oli mukana Tokion olympiakisoissa kesällä 2021. Kuva: Sami Kero / HS
Juha Kanerva
Kun tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen myönsi helmikuussa kesälajien urheilija-apurahoja, monen urheiluihmisen suu loksahti auki. Täyden 20 000 euron apurahan sai 21 urheilijaa, mutta joukosta puuttui aitajuoksija Viivi Lehikoinen.
Lue lisää: Suomen yleisurheilutähdille valtava pettymys – ei euroakaan!
Hän säväytti paraatilajissaan 400 metrin aidoissa useaan kertaan kaudella 2022. Helsinkiläinen paransi muun muassa kahteen otteeseen Tuija Helanderin Suomen ennätystä: ensin Eugenen MM-kisoissa ja sitten Münchenin EM-kisojen välierässä lukemiin 54,50. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mielestä kesän näytöt riittivät vain 10 000 euron suuruiseen apurahaan.
23-vuotiaan Lehikoisen managerina toimii hänen siskonsa Inka Kärkkäinen, joka ilmaisi jo tuoreeltaan pettymyksensä OKM:n päätökseen. Managerin mukaan hänen suojattinsa olisi kuulunut ehdottomasti suuren apurahan saajien joukkoon. Hän ilmoitti, että Lehikoinen aikoo tehdä ministeriön päätöksestä oikaisupyynnön.
Lue lisää: Suomen yleisurheilutähden manageri tulistui rahajaosta – lataa kylmät faktat tiskiin: ”Surulliseksi vetää”
Muitakin pettyneitä oli, sillä Ilta-Sanomien tietojen mukaan lähemmäs 20 urheilijaa on tehnyt oikaisupyynnön apurahoista.
Ilta-Sanomat on nähnyt Lehikoisen 25 sivua pitkän oikaisuvaatimuksen, jossa käydään perusteellisesti läpi aitajuoksijan urakehitys, saavutukset, arvokilpailumenestys ja sijoitus Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) rankingpisteissä.
Lehikoinen on todella korkealla, kun suomalaisia yleisurheilijoita verrataan keskenään. Kaudella 2022 hänen edellään WA:n suorituspisteissä olivat vain Oliver Helander, Wilma Murto ja Lassi Etelätalo.
Täyden 20 000 euron apurahan sai 13 yleisurheilijaa, joista 5 oli paralympialajien edustajia. Lehikoinen ei saanut taivaspaikkaa, vaikka hän on vakiinnuttanut kahden viime kauden aikana paikkansa lajinsa kärkikaartissa. Oikaisuvaatimuksessa muistutetaan, että 400 metrin aitajuoksu on erittäin kilpailtu laji, jossa taso on ollut 2020-luvulla todella huima.
Esimerkiksi viime kesän MM-kilpailuissa Eugenessa naisten ratakierroksen aitajuoksussa oli edustettuna enemmän maita kuin missään muussa naisten lajissa. Naisten kenttälajeissa globaali kilpailu on huomattavasti vähäisempää.
OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola on myöntänyt, että apurahat jaettiin tällä kertaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön (HUY) esityksen mukaisesti. Lehikoisen oikaisuvaatimuksessa todetaan, että HUY:n valmistelu on ollut pahasti puutteellinen, eikä siinä ole otettu huomioon esimerkiksi hakijoiden eroa oman lajinsa terävimpään kärkeen.
Viivi Lehikoinen rikkoi Tuija Helanderin pitkäaikaisen SE:n Eugenen MM-kisoissa heinäkuussa 2022. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Aitajuoksijan taustajoukkojen tekemien päätelmien perusteella Lehikoisen vakiintunut suoritustaso on korkeaa tasoa. Hyvän ja huonon päivän ero on huomattavasti pienempi kuin monilla suuren apurahan saaneilla.
Lisäksi Lehikoinen on ainoana suomalaisena yleisurheilijana rikkonut Pariisin olympiakisojen 2024 tulosrajan kolme kertaa. Tulosrajojen jahti kisoihin alkaa vasta heinäkuussa 2023, mutta Lehikoisen suoritukset kertovat vakiintuneesta asemasta maailman valioyksilöiden joukossa.
Vaatimuksessa todettiin, että kaikki 20 000 euron apurahan saajat eivät täytä ministeriön hakuilmoituksessa mainittua kriteeriä ”kansainväliselle tasolle vakiintumisesta”.
Laskelmista käy selville, että Lehikoinen on kesän 2024 olympiakisoissa lähempänä mitalia kuin kukaan muu suomalaisyleisurheilija, kun tarkastellaan sitä, kuinka paljon urheilijan pitäisi parantaa edellisissä MM-kisoissa tekemäänsä tulosta noustakseen mitalipallille olympia-areenalla.
Oikaisuvaatimuksessa annetaan pyyhkeitä HUY:n valmistelulle, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. Hakukriteerien mukaan yksittäinen arvokisamenestys tai huipputulos ei vielä takaa urheilijalle apurahaa tai sen tason korotusta, mutta Lehikoisen mukaan näyttää, että nimenomaan yksittäiset huipputulokset ovat olleet ainoa vaikuttava tekijä.
Valituksessa ihmetellään HUY:n varajohtajan Leena Paavolaisen julkisuuteen antamaa lausuntoa, jossa hän kertoi HUY:n laatineen laajan data- ja tulosseurannan kunkin urheilijan urasta ja menestysnäkymistä. Lehikoinen on saanut ministeriöstä päätöksen perusteet, ja niiden perusteella hän katsoo Paavolaisen lausuneen julkisuuteen totuudenvastaisesti HUY:n tekemästä valmistelusta.
Lehikoinen kyseenalaistaa päätöksen perustelut ja toteaa ministeriön toiminnan olleen lain vastaista. Lehikoisen päätöstä ei ole oikaisuvaatimuksen mukaan perusteltu riittävällä tavalla, vaikka toisille urheilijoille on annettu yksityiskohtaiset, kyseistä urheilijaa koskevat perustelut. Lehikoisen osalta tällaiset perusteet puuttuvat, sillä ministeriön perustelut ovat ainoastaan yleiset myöntöperusteet.
– Apurahojen valmistelu on erittäin puutteellisesti toteutettu eikä asetettuja kriteereitä ole arvioitu ministeriön omien myöntöperusteiden mukaisesti, oikaisuvaatimuksessa sanotaan ja vaaditaan ministeriötä myöntämään Lehikoiselle 10 000 euron sijasta 20 000 euron apuraha.
