Viron uusi puolustusministeri Hanno Pevkur istahtaa nojatuoliin maansa Helsingin-lähetystön kirjastossa.
Hyllyssä vilahtelee kirjallisuutta Suomen marsalkasta Mannerheimista.
– Tulen juuri Mannerheim-museosta, Pevkur kertoo ja tarjoaa vieraalleen kahvia ja Kalevin suklaata.
Ennen kaikkea Pevkurilla on kerrottavanaan uutisia. Hän on tavannut Suomen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk). Ministerit ovat sopineet siitä, että Naton jäseninä Viro ja Suomi integroivat muun muassa rannikkopuolustuksensa.
– Meidän täytyy integroida rannikkopuolustuksemme. Viron ja Suomen ohjuksien kantama on pidempi kuin Suomenlahden leveys. Se tarkoittaa sitä, että yhdistämme ohjuspuolustuksemme ja jaamme toisillemme kaikki tietomme, Pevkur kertoo.
Viro päätti viime syksynä hankkia israelilaisia Blue Spear -ohjuksia merimaalien torjuntaan.
Ohjuksen kantama on 290 kilometriä. Virolaiset pystyvät kohdistamaan ohjustulensa tarkasti minne tahansa Suomen rannikolle Suomenlahdella.
Suomen merivoimien hankkiman meritorjuntaohjuksen (MTO 85M) kantama on yli 100 kilometriä, ja se on varustettu tutkahakupäällä. Suomalaiset pystyvät kohdistamaan tulensa Viron pohjoisrannikolle.
Pevkur korostaa, että Suomen ja Viron ohjuspuolustuksen integroiminen mahdollistaa Suomenlahden sulkemisen venäläisiltä sota-aluksilta.
– Itämeri on Naton sisämeri, kun Suomi ja Ruotsi ovat päässeet Natoon. Tilanne muuttuu siihen verrattuna, millainen se on tänään, puolustusministeri arvioi.
Mannerheim-opukset ovat heränneet eloon uudella tavalla. Suomalaiset ja virolaiset suunnittelivat yhteistä rannikkopuolustusta 1930-luvulla, mutta mailta puuttuivat silloin liittolaiset.
Natossa sotilaalliset suurvallat eli Yhdysvallat ja Britannia ovat mukana Viron ja Suomen puolustuksessa.
Nato-divisioona Viroon
Pevkur neuvotteli torstaina Kööpenhaminassa Britannian puolustusministerin Ben Wallacen kanssa.
Nato-maat sopivat kesällä Madridin huippukokouksessa, että Viroon luodaan rakenne uudelle Nato-divisioonalle.
Divisioona muodostetaan siten, että Nato perustaa sille Viroon pysyvän päämajan.
Uuteen Nato-päämajaan sijoitetaan divisioonaa johtava kenraali ja hänen esikuntansa, joka vastaa rauhanoloissa puolustussuunnittelusta ja divisioonan harjoittelusta.
”Emme laadi vain rakennetta divisioonalle, vaan teemme uudet puolustussuunnitelmat Virolle ja Baltialle”, Pevkur painottaa. Jussi Eskola
Divisioona koostuu viidestä prikaatista. Viro sijoittaa divisioonaan kaksi omaa prikaatiaan ja Britannia yhden prikaatin. Tarvittaessa muut Nato-liittolaiset lähettävät Viroon vielä kaksi prikaatia.
Kuinka monta sotilasta on pysyvästi paikan päällä, on vielä avoimena, koska Nato-maat kierrättävät joukkojaan.
– Keskitymme luomaan rakenteen Nato-divisioonalle yhdessä Britannian kanssa. Britannia kohdentaa divisioonaan prikaatin. Kuinka monta ihmistä tarkalleen tulee Viroon, ei ole vielä tiedossa. Päämaja ja divisioonarakenne luodaan tulevina viikkoina ja kuukausina, Pevkur kertoo.
Parhaillaan Virossa on Naton yli 2 000 sotilaan vahvistettu taisteluosasto. Sen johtovaltio on Britannia, mutta mukana on ranskalaisia ja tanskalaisia sotilaita.
Tapaamisessaan Pevkur ja Wallace tekivät poliittisen päätöksen suunnitelman toteuttamisesta. Virkamiehet ja sotilaat toteuttavat sen.
Liittolaisten lähettämien sotilaiden määrä nousee Virossa, mutta vahvistuksien tarkkaa suuruutta Pevkur ei vielä tiedä.
– Kyse ei ole vain ihmisistä, vaan siitä että saamme lisää tappavaa aseistusta. En tuijota numeroita, vaan kyvykkyyksiä. Suorituskyky on minulle tärkeintä, Pevkur painottaa.
Uusi puolustussuunnitelma
Divisioonan sotilaille varastoidaan valmiiksi tykistöä ja panssareita.
Syksyn ja ensi vuoden aikana Virolle laaditaan uusi puolustussuunnitelma.
– Emme laadi vain rakennetta divisioonalle, vaan teemme uudet puolustussuunnitelmat Virolle ja Baltialle. Puolustussuunnitelmamme on oltava hyvin integroitu Suomen puolustussuunnitelman kanssa, Pevkur huomauttaa.
Kaikkonen ja Pevkur ovat keskustelleet yhteisistä suunnitelmista, koska Suomi on liittymässä Natoon.
– Ymmärrämme, että Itämeren alue on silloin yhteisen puolustuksen alue. Virolle ei voi laatia puolustussuunnitelmaa ottamatta huomioon Suomen puolustusta, hän sanoo.
Integroinnilla on kiire, koska Venäjään ei voi luottaa.
– Näemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainassa. Sota alkoi vuonna 2014 ja laajentui 24. helmikuuta 2022, Viron itsenäisyyspäivänä. Venäjän toiminnalla ei ole mitään rajoja, Pevkur arvioi.
Samalla virolaiset vahvistavat omaa armeijaansa Kaitsevägiä, jonka vahvuus on noin 16 000 miestä ja naista.
– Meillä on puolustusvoimat ja vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Meillä on siis Kaitsevägi ja Kaitseliit. Kaitseliitiin kuuluu lähes 10 000 taistelijaa. Nostamme lukumäärän lähivuosina 20 000:een. Kaksinkertaistamme sen. Joukkojemme vahvuus on pian yhteensä 36 000, Pevkur kertoo.
Kaitseliit on perustettu vuonna 1918 eli samaan aikaan, kun Suomeen perustettiin suojeluskunnat. Järjestö toimi Virossa salassa neuvostomiehityksen aikana.
Uusia aseita
Pevkur kertoo, että Viron hallitus on päättänyt hankkia uusia aseita 800 miljoonalla eurolla.
– Hankimme panssarintorjuntaohjuksia, uusia rannikkotorjuntaohjuksia, Himars-raketinheittimiä Yhdysvalloista ja niiden edelleen. Ensi viikolla hallitus keskustelee uuden keskikantaman ohjusjärjestelmän hankkimisesta ja uusista ilmatorjuntaohjuksista. Täytyy olla varusteita sotilaille, Pevkur kiteyttää.
Viro toivoo, että Suomi pääsee Naton jäseneksi erittäin nopeasti.
Voimien yhdistäminen vahvistaa Itämeren ilmapuolustusta.
Pevkur haluaa erikseen onnitella suomalaisia amerikkalaisten F-35-hävittäjien ostopäätöksestä.
– F-35-pelote on erittäin hyvä asia. Kun arvioin Suomen suunnitelmaa ilmapuolustuskyvyn uudistamisesta, F-35-koneet ovat suurenmoisia, hän ylistää.
Viron ilmatilan turvaaminen
Natossa on sovittu, että Viro keskittyy maa- ja merijoukkojensa vahvistamiseen. Liittolaiset turvaavat ilmatilan hallinnan kaikkialla Itämeren alueella.
– Minulle kyse on yhdestä ilmatilasta. Kaikkien täytyy ymmärtää, että Norja, Suomi, Baltia ja muut maat muodostavat Naton itäisen sivustan. Emme puolusta vain Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa tai muita Naton itäisen sivustan maita, vaan niitä kaikkia yhdessä. Kun puhumme Natosta, kriittinen asia on 5. artikla: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, Pevkur sanoo.
Nato-maiden ilmatila muodostaa yhden puolustuskuplan.
– Suomen ilmatilaa ei voi puolustaa, ellei puolusteta samalla Viron ilmatilaa ja päinvastoin. Hävittäjät ylittävät minuuteissa 80 kilometrin levyisen Suomenlahden, Pevkur kiteyttää tarpeen yhteiselle ilmapuolustukselle.
Viron suurlähetystön pihalla hulmuaa Helsingissä Naton lippu. Jussi Eskola
Natolla on Baltiassa ilmavalvontaoperaatio.
Virossa hävittäjiä on Ämarin tukikohdassa. Natossa kyse ei ole vain yhteistoiminnasta amerikkalaisten ja brittien kanssa.
– Saksan Luftwaffen ja Ranskan ilmavoimien järjestelmät on tärkeää integroida Suomen ilmavoimien kanssa. Näin syntyy ilmapuolustuksen kupla, Pevkur painottaa.
Ovatko amerikkalaiset sijoittamassa F-35-hävittäjiään Viroon?
– Keskustelemme parhaillaan amerikkalaisten kanssa, kuinka suuri on heidän läsnäolonsa Virossa. Kommentoin tätä mielelläni, kun olemme sopineet asioista amerikkalaisten kanssa. Voin sanoa sen, että olemme yhteydessä liittolaistemme kanssa, Pevkur vahvistaa, että Viron puolustusministeriö ja Pentagon neuvottelevat Viroon sijoitettavasta lisäaseistuksesta.
Suomen Nato-jäsenyyden on ratifioinut 23 maata. Täysjäsenyys puolustusliitossa on enää seitsemän ratifioinnin takana.
– Teen kaikkeni puhuakseni näiden seitsemän maan ministerikollegoilleni. Olin Kreikassa viikonloppuna. Kreikan puolustusministeri kertoi minulle, että Suomen jäsenyys ratifioidaan maan parlamentissa syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun parlamentti kokoontuu kesätauon jälkeen.
Viron puolustusministeri tuntee Suomen ja Viron yhteisen historian, jossa maiden kansalaiset ovat taistelleet toistensa vapauden puolesta. Jussi Eskola
Taistelujoukkoihin Virossa?
Pevkur arvioi, että hän ja Kaikkonen keskustelevat jossain vaiheessa siitä, voisiko Viroon sijoitetussa Naton EFP-taistelujoukossa olla kiertoperiaatteella mukana suomalaisia.
– EFP voi olla yksi aiheistamme, mutta se ei ollut vielä esillä. Ymmärrän täysin Suomen aseman. Maaraja Venäjän kanssa on valtavan pitkä. On selvää myös Natolle, että Suomen sotilaat tarvitaan Naton pohjoisen rajan puolustamiseen, Pevkur tuumaa.
Virolla vastaavasti on 1 242 kilometriä mannermaan rantaviivaa puolustettavanaan. Kun saaret otetaan lukuun, rantaviivan pituus nousee 3 800 kilometriin.
Myös Suomella on tuhansia kilometriä rantaviivaa. Suomenlahden Nato-sulku estää venäläisiä uhkaamasta kummankaan maan selustaa mereltä päin.
– Viro on turvallinen maa. Nato on kaikin tavoin vahvempi kuin Venäjä, Pevkur arvioi.
