Digi- ja väestötietoviraston (DVV) henkikirjoittaja Kaisa Myrsky sanoo, että sukupuolimerkinnän muuttamisella väestötietojärjestelmään on monia vaikutuksia henkilön arkielämään.
Eduskunta hyväksyi tällä viikolla translain uudistuksen, joka erottaa juridisen ja lääketieteellisen sukupuolen. Jatkossa henkilö voi muuttaa sukupuolimerkintänsä väestötietoihin hakemuksella, johon riittää perusteluksi, että kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen.
Sukupuolimerkinnän muuttavalle henkilölle suuri muutos on henkilötunnuksen vaihtuminen.
– Siihen liittyy aika moninaisia käytännön vaikutuksia, kun henkilötunnus muuttuu. Tieto muuttuneesta henkilötunnuksesta välittyy väestötietojärjestelmän kautta esimerkiksi useille viranomaisille, pankeille ja vakuutuslaitoksillekin, Myrsky sanoo.
Myrskyn mukaan on myös paljon tahoja, jotka eivät saa automaattisesti tietoa muuttuneesta henkilötunnuksesta, esimerkiksi pienet yritykset, ja niihin asiakas joutuu itse ilmoittamaan muutoksesta.
Lain mukaan henkilön on hankittava uusi passi ja muut henkilöllisyystodistukset, jos henkilötiedoissa tapahtuu muutoksia.
– Jos vanhaan henkilötunnukseen on liitetty pankkitunnukset, nämä lakkaavat toimimasta, eli henkilön sähköinen asiointi hetkellisesti estyy niin kauan kuin hänellä on taas uudet voimassaolevat henkilöllisyystodistukset, Myrsky sanoo.
Lain väärinkäytökset esillä
Translaki on synnyttänyt julkista keskustelua siitä, voiko lakiuudistus johtaa väärinkäytöksiin. On pohdittu, voisiko sukupuolimerkintänsä muuttaa esimerkiksi mies, joka haluaa välttää asevelvollisuuden tai henkilö, joka haluaa häivyttää identiteettinsä.
Myös pääsy toisen sukupuolen pukuhuoneisiin on noussut esille. Kansanedustaja Sari Tanuksen (kd) puoliso ja eduskunta-avustaja Jukka Salmi kirjoitti Facebookissa muuttavansa sukupuolensa heti kun se on mahdollista, ja että ”tulen viettämään paljon aikaani eduskunnan naisten saunassa”.
Jokaiselle, joka sukupuolimerkintänsä muuttaisi, olisi edessä henkilötunnuksen muutos ja sen seurannaisvaikutukset. Mikäli esimerkiksi mieheksi määritelty henkilö haluaisi välttyä armeijalta muuttamalla sukupuolimerkintänsä, myös hänelle tulisi uusi henkilötunnus ja hänen tulisi uusia henkilöllisyystodistuksensa.
Miten sukupuolimerkintä muutetaan?
Kun uusi laki tulee voimaan, henkilö voi hakea sukupuolimerkinnän muutosta hakemuksella. Myrsky kertoo, että hakemus julkaistaan DVV:n verkkosivuilla lain tullessa voimaan.
Edellytykset sukupuolimerkinnän muuttamiselle on, että on täysi-ikäinen, Suomen kansalainen tai on asuinpaikka Suomessa ja oma selvitys sukupuolikokemuksesta. Myrskyn mukaan hakemukseen tulee avoin kenttä, johon henkilö voi kirjoittaa, miksi haluaa muuttaa sukupuolimerkintänsä.
Tähän mennessä hakijan on tarvinnut liittää hakemukseen lääketieteellinen selvitys siitä, että kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja myös lausunto siitä, että on lisääntymiskyvytön, mutta nämä vaatimukset eivät ole uudessa laissa.
Kun henkilö on täyttänyt hakemuksen, DVV lähettää hänelle tietoa sukupuolen vahvistamisen vaikutuksista henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Samalla DVV informoi hakemuksen käsittelystä.
Uuden lain mukaan hakijan tulee erikseen vahvistaa hakemus aikaisintaan 30 päivän ja viimeistään kuuden kuukauden päästä siitä, kun DVV on vastaanottanut hakemuksen. Tätä on kutsuttu ”harkinta-ajaksi”. Sukupuolimerkinnän muutos on maksutonta.
Sukupuolimerkinnän muutosta voi hakea enintään kerran vuodessa.
Voiko sukupuolimerkinnällä saada etua armeija-asioissa? Anu Kivistö
Pitääkö etunimi muuttaa?
Myrskyn mukaan etunimeä ei tarvitse vaihtaa sukupuolimerkinnän vaihtuessa. Esimerkiksi Suomessa miehen nimeksi määriteltyä Pekka- tai Simo-nimeä ei tarvitse muuttaa naisen nimeksi.
– Kun lapselle annetaan nimi, siihen tosiaan liittyy sääntö, että annetaan sen sukupuolinen nimi tai sukupuolineutraaleja nimiä. Mutta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä henkilön ei ole pakko muuttaa nimeään siten, että nimi ja sukupuoli vastaavat toisiaan, Myrsky sanoo.
Nimenmuutoksen voi kuitenkin halutessaan tehdä sukupuolimerkinnän muutoksen yhteydessä. Etunimen muutos on maksuton kun hakija sukupuolen vahvistamisen jälkeen yhteydessä tai sen jälkeen muuttaa etunimensä vastaamaan sitä sukupuolta, joka hänelle on merkitty väestötietojärjestelmään. Muutoin sen hinta on 60 euroa.
Myrsky sanoo, että DVV:ssä on varauduttu siihen, että hakemusmäärät kasvavat, kun uusi laki tulee voimaan, mutta määräarvioita ei ole. Nykyisin hakemuksia tulee vuositasolla runsas 200.
Miten sukupuolimerkintä vaikuttaa arjessa?
Sukupuoli näkyy passin tiedoissa, joten henkilön sukupuoli tulee esille esimerkiksi matkustaessa. Pukuhuoneisiin mentäessä ei tavallisesti kysytä henkilöllisyystodistusta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä translain valmistelussa mukana ollut hallitussihteeri Sonja Jantunen sanoo, että laissa ei ole määritelty sitä, että yksittäisen henkilön oikeudellinen sukupuoli vaikuttaisi siihen, että hän pääsee tiloihin.
– Meillä on voimassa olevassa lainsäädännössä vain yksittäisiä säädöksiä siitä, joissa säädetään erillisten tilojen, kuten esimerkiksi pukeutumistilojen, tarjoamisesta naisille ja miehille, mutta pääsyä näihin tiloihin ei säännellä, Jantunen sanoo.
Jos syntyy tilanne, jossa henkilö kertoo olevansa nainen ja haluaa päästä naisten pukuhuoneeseen, mutta ei näytä tyypilliseltä naiselta, häntä tulisi kohdella kuin naista, jos hänen henkilöllisyystodistuksessaan lukee niin.
– Vahvistettua sukupuolta pidetään henkilön sukupuolena. Kaikissa tilanteissa ei luonnollisesti esitetä henkilöllisyystodistusta. Näissä tilanteissa voi syntyä epäselvyyttä siitä, pääseekö henkilö pukutiloihin. Näitä tilanteita arvioitaisiin tarvittaessa tapauskohtaisesti syrjintäkiellon näkökulmasta. Tämäkään laki ei oikeuta tekemään rikoksia kuten seksuaalista ahdistelua, Jantunen sanoo.
Sukupuolimerkintä johtaisi myös henkilötunnuksen vaihtumiseen. Mikko Huisko
Maailmalta ei tiedossa laajoja väärinkäytöksiä
Henkilön vahvistettua sukupuolta pidetään lähtökohtaisesti hänen sukupuolenaan, kun häneen sovelletaan muuta lainsäädäntöä.
Sukupuoliriippuvaisia säädöksiä on esimerkiksi miesten asevelvollisuuden säätävässä asevelvollisuuslaissa, sukupuolten tasa-arvoa määrittävässä tasa-arvolaissa. Terveydenhuoltoon liittyvässä lainsäädännössä viitataan henkilön sukupuoleen esimerkiksi raskauteen ja hedelmöityshoitoihin liittyvissä kohdissa.
Jantunen sanoo, että maailmalta ei ole tiedossa, että lakia olisi laajasti käytetty vääriin tarkoituksiin.
– Kaikkeen valmisteluun kuuluu se, että seurataan lain vaikutuksia, kun laki tulee voimaan. Seurataan väärinkäytöksiä ja muita, miten se laki toimii ja sen vaikutuksia. Se kuuluu lainvalmisteluprosessiin, Jantunen sanoo.
Jantunen kertoo, että valtioneuvosto tekee esityksen lain voimaantulon ajankohdasta, kun se esittää lain vahvistamista presidentille. Hän ei halua arvioida tarkkaa ajankohtaa lain voimaantulolle, mutta hän sanoo, että lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
