Niittyjä laidunsivat vuoteen 2010 saakka taiteilija Miina Äkkijyrkän lehmät. Uusi kokeilu lähti liikkeelle osallistuvan budjetoinnin kautta.
Varhain keskiviikkoaamuna valkoisen kuorma-auton peräluukku aukeaa Vuosaaren Uutelassa Helsingissä. Kaikkiaan 24 iloisen oloista lammasta kipittää ulos autosta Uutelan vehreille niityille.
Edellisen kerran näillä niityillä on laidunnettu vuosina 1996–2010, jolloin kaupungin omistama Skatan tila oli vuokrattu kuvataiteilija Miina Äkkijyrkälle.
Nyt paikalle tuodut määkijät ovat kasvaneet Markkulan lammastilalla Vihdissä. Uutelassa ne saavat laiduntaa kolmea aidoilla rajattua aluetta alkusyksyyn saakka.
Kesän aikana Skatan tilalla toimivan 4H-yhdistyksen nuoret valvovat eläimiä päivittäin.
Lampaat tuotiin Uutelaan Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin eli Oma Stadi -hankkeen seurauksena. Idean takana on vuosaarelainen paikallishistorian tuntija ja Vuosaari-seuran pitkäaikainen aktiivi Matti Lipponen. Hän kertoo ajatuksen syntyneen Viikin Lammassaaren vieressä, jossa hän muutama vuosi sitten näki lehmiä pitämässä luonnonsuojelualueen rantaniittyä avoimena.
– Keskustelin retkellä mukana olleen kaupungin ympäristötarkastajan kanssa tarkemmin laiduntamisen hyödyistä ja käytännöistä, ja tuli mieleen, että vastaava voisi toimia hyvin Uutelassakin. Onhan siellä satojen vuosien perinne lehmien ja lampaiden laiduntamisalueena.
Lipposen perusajatus oli, että laiduntaminen edistäisi niittyalueiden uhanalaisia perinnebiotooppeja ja toisi samalla silmäniloa ulkoilijoille.
Samaan tapaan lampaita tai lehmiä on hyödynnetty myös ainakin Östersundomin Bruksvikenissä, Vartiosaaressa sekä Laajalahdella.
Laiduntamisella suuri merkitys luonnolle
Laidunnus todella hyödyttää niittyalueiden uhanalaisia perinnebiotooppeja, kertoo ympäristösuunnittelija Hanna Seitapuro Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Lampaiden hoidon keskeisiä tavoitteita ovat pitkän viljelyhistorian omaavan kulttuurimaiseman säilyttäminen ja palauttaminen. Laidunnus ylläpitää peruskunnostettua avointa viljelymaisemaa sekä edistää alueen luonnon monimuotoisuutta.
Taustalla on perinteisen maatalouden luomien elinympäristöjen vähentyminen, jonka myötä monet niillä elävät lajit, kuten kasvit ja hyönteiset, ovat vaikeuksissa.
– Aiemmin käytössä olleita niittyjä ja laitumia voidaan kunnostaa, jolloin lajistolla on mahdollisuus palata alueelle. Suurin osa perinnebiotoopeista on äärimmäisen uhanalaisia, joten tällaisilla elinympäristöjen kunnostushankkeilla, kuten Uutelassa on tehty, on suuri merkitys.
Seitapuro on valmistellut lampaiden saapumista Uutelaan kartoittamalla Uutelan alueita ja etsimällä perinteisestä maataloudesta hyötyneitä kasvilajeja ja metsien rakennepiirteitä.
– Niitä ovat esimerkiksi metsän keskellä olevat aukkopaikat ja keskellä metsää olevat leveäoksaiset vanhat puut, jotka ovat aiemmin kasvaneet avoimemmalla paikalla. Uutelassa on myös vanhoja, vuosikymmeniä sitten käytöstä poistuneita peltosarkoja.
Umpeenkasvaneita entisiä niittyjä, laitumia ja peltosarkoja on nyt raivattu laitumiksi. Raivauksissa on jätetty laitumille vanhoja puita ja lahopuita monimuotoisuutta lisäämään.
Vihdistä tuodut lampaat laiduntavat Uutelassa kolmea eri aluetta. Näistä yksi sijaitsee Särkkäniementien varressa koirapuiston ja Uutelan kodan vieressä ja kaksi muuta hieman metsäisemmässä ympäristössä Uutelantien puolivälin paikkeilla.
Moni paikallinen muistaa Äkkijyrkän kyytöt
Vuosaaren Uutelaa voi hyvällä syyllä kutsua perinteiseksi lehmien ja lampaiden laiduntamisalueeksi. Alueella on pidetty lehmiä ja lampaita noin 700 vuoden ajan, keskiajalta aina 1900-luvun puoliväliin asti.
Moni helsinkiläinen muistaa alueen ajanjaksosta, jolloin Skatan tila oli vuokrattu kuvataiteilija Miina Äkkijyrkälle. Äkkijyrkän hoitamat kyytöt laidunsivat Uutelassa osin samoilla alueilla, joille lampaat nyt laskettiin.
Äkkijyrkkä häädettiin tilalta vuonna 2010 vuokraehtojen rikkomisen takia. Taustalla oli pitkään jatkunut riita, jota puitiin hovioikeudessa asti.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2. kesäkuuta kello 23:een asti.
